Pariisi? Nizza? Vuoristot? Ranska on monipuolinen maa ja tarjoaa jokaiselle jotakin. Kokosimme lukijoittemme parhaat vinkit maahan.

  1. Pariisin lähellä sijaitseva Auvers-sur-Oisen pikkukaupunki tunnetaan Vincent van Goghista, joka vietti siellä elämänsä viimeiset vuodet. Hänet on myös haudattu kylän kirkkomaahan. Van Goghin maalaus Auvers-sur-Oisen kirkosta on kuuluisa. Idyllinen pikkukaupunki on innoittanut monia muitakin maalareita, kuten Cézannea.
    TARJA PUUSTINEN, HELSINKI

  2. Manoir de Savigny tarjoaa bed & breakfast -majoitusta Normandiassa. Historiasta kiinnostuneelle sijainti lähellä maihinnousurantoja on hyvä. Talo on vuosisatoja vanha linnamainen kartano. Yöpyminen 80–120 euroa. Retkille voi vuokrata polkupyöriä.  www.manoir-de-savigny.com  
    MEERI VUORI, HELSINKI
    Lue myös: Polkuloma Ranskassa – viini virtaa, pyörä rullaa

  3. Aiguille du Midi tarjoaa aidon vuoristokokemuksen niillekin, jotka eivät pysty kiipeämään. Chamonix’sta noustaan yli 3  800 metrin korkeuteen kahdella köysiratahissillä ja lopuksi vielä tavallisella hissillä. Upeampia vuoristomaisemia on vaikea tavoittaa ilman kiipeilyvälineitä. Kesäisin Aiguille du Midiltä voi siirtyä köysi-radalla jäätikön yli Italian puolelle Punta Helbronnerin näköalatasanteelle.  www.chamonix.net  
    LEO SALMINEN, LEMPÄÄLÄ

  4. Gorges de l’Auden tippukiviluolat Etelä-Ranskassa lähellä Montpellieriä ovat elämys. Kohde vaatii jonkinmoisen peruskunnon, sillä sisään mennään välillä kapeitakin väyliä köysien ja tikkaiden avulla. Ympäristössä on paljon linnoja, linnoituksia ja muinaisia luolamaalauksia. www.grotte-aguzou.com 
    MARJO KOMULAINEN, VANTAA

  5. Patonkia ja pusuja. Sopii niin aamuun kuin iltaankin.
    MARJUKKA KYÖSTIÖ, VANTAA

  6. Pariisin katakombeihin tuotiin 1700-luvun lopulla kaupungin hautausmailta pääkalloja ja luita siisteihin pinoihin. Luolastot eivät sovellu ahtaan paikan kammoisille. Aveneu du Colonel Henri Rol-Tanguy, metro Denfert-Rochereau.  catacombes.paris.fr  
    YRJÖ JASKOLA, HELSINKI

  7. Troyesista kohti Pariisia vie sampanjareitti. Se kulkee moottoritien suuntaisena läpi viinitilojen ja uinuvien kylien. Sampanjatalojen isännät, patrón, esittelevät ylpeinä tuotteitaan. Myös viinikellareissa voi vierailla. Reitti on omiaan ajella rättisitikalla, mutta bussillakin onnistuu. Noin tunti Pariisista.
    ARTO HELENIUS
    Suosittelemme: Naiset toteuttivat yhteisen unelmansa: "Nyt on hyvä syy matkustaa Normandiaan"

  8. Belgian rajan tuntumassa sijaitseva Lille on viehättävä kaupunki, josta on lyhyt matka sekä Pariisiin että Brysseliin. Lillessä on paljon nähtävää ja ihania puistoja, joissa käydä piknikillä. Hienosta eläinpuistosta on iloa myös pikkulapsille.  www.lilletourism.com  
    JOHANNA HAAGA, HELSINKI

  9. Etelä-Ranskan Carcassonnessa on keskiaikainen vanhakaupunki, Cité. Kiintoisia tutkittavia ovat kreivien linna, basilika ja itse linnoitus. Kotiin palattua on ihan pakko hankkia suosittu Carcassonne-lautapeli ja lisäosat.
    KYLLIKKI LAITALA, LESTIJÄRVI

  10. Normandiassa sijaitseva Cherbourg-Octeville on tuttu elokuvasta Cherbourgin sateenvarjot. Kaupungissa on muun muassa mainio taidemuseo, Musée d’art Thomas Henry. Osta patonki ja punaviiniä ja kiertele puistoissa. www.ville-cherbourg.fr  
    JUHA PIETILÄ, TURKU

  11. Ranskalaista pikkukaupunkitunnelmaa voi kokea Annecyssa Sveitsin rajan tuntumassa. Arkkitehtuuriltaan kaupunki muistuttaa hieman Venetsiaa. Päivän kruunaa leppoisa piknik Lac Annecyn rannalla. Aidot ranskalaiset herkut löytyvät vaivattomasti pikkuputiikeista. Ison nälän taltuttamiseksi voi piipahtaa syömässä crêpes-lettuja.  www.lac-annecy.com  
    VIIVI RÄSÄNEN, JOENSUU

  12. Pariisin Erotiikkamuseo löytyy Boulevard de Clichyltä satakunta metriä Punaisesta myllystä. Lähimmät metroasemat ovat Pigalle ja Blanche. Museon seitsemän kerrosta pursuavat erotiikan iloa ja hauskuutta. Avoinna kello 10–02.  www.musee-erotisme.com 
    TERTTU ALA-PANULA, VANTAA

  13. Nizzassa sijaitseva hotelli Buffa Nice on edullinen ja lähellä rantabulevardia. Myös vanhakaupunki sekä keskustan kaupat ja kävelykadut ovat kivenheiton päässä. Jos haluaa säästää majoituksessa, hotelli on hyvä vaihtoehto. 
    21 Rue Meyerbeer.  
    www.citanides.com 
    HENNA, KUOPIO

  14. Pariisilaisesta La Maison Angelinasta saa parasta kaakaota. Tarjolla on myös leivoksia, jotka ovat kuin taideteoksia. Hinnat ovat korkeahkot, mutta paikka on hintansa väärti. Rue de Rivoli 226.  
    SINI PITKÄNEN, OULU

  15. Mielenkiintoinen museo pariisissa, Musee de la Contrefacon, esittelee väärennettyjä tavaroita. Rue de la Faisanderie 16.  www.unifab.com  
    JARI KOLEHMAINEN, KOUVOLA

  16. Ravintola Le Progrès on viehättävä, periranskalainen ruokapaikka Pariisin Montmartrella. Vilkas ja boheemi tunnelma. Hyvä lounas. Rue des Trois-Frères 9. 
    TUULA HOLOPAINEN, TURKU

  17. Junamatka Biarritz–Nizza on hyvä valinta, varsikin ykkösluokassa. On tilaa, netti ja ilmastointi toimivat ja kahvikärrykin käy. Narbonnen ja Sèten ohi puksuttaessa Välimeren näkeminen huikaisee. Marseillen jälkeen rata menee aivan rannan myötäisesti. Nizzaa lähestyttäessä olet jo myyty.
    TIINA MUSTONEN, KERAVA

  18. Musée Gustave Moreau on pieni, idyllinen koti- ja ateljeemuseo Pariisissa. Siellä voi nauttia symbolistina tunnetun 1800-luvun taiteilijan töistä. 14 Rue de la Rochefoucauld.  www.musee-moreau.fr 
    TUIJA HARJU, VAASA

  19. La Rochelière on suomalaisen perheen pitämä linnamainen majatalo keskellä Loiren viinialuetta.
    Rue Victor Hérault 6, Vouvray. 
    www.la-rocheliere.com  
    TEEMU KEMILÄ, OULU

  20. Camping-matkaajalle hieno paikka on Arcachon Atlantin rannalla. Suurten hiekkadyynien katveessa monet ranskalaisetkin viettävät lomansa. Toisella puolella pauhaa Atlantti ja toisella humisee suuri metsä.  www.arcachon.com 
    SARA PATHIRANE, HELSINKI

  21. Parasta Ranskassa on kierrellä viinialueita polkupyörällä. Esimerkiksi Bordeaux–Cognac on huikea reitti. Asvalttitiet poimuilevat viinitilojen halki, ja matkan varrella on mukavia pikkuhotelleja. Alsacestakin löytyy merkitty viinireitti, joka sopii täydellisesti polkupyörällä tutkittavaksi.
    ANNE MYLLYKORPI, SEINÄJOKI

  22. Etretat on pieni merenrantakaupunki Normandiassa. Rantamaisemat olivat upeat, ja löytämämme Villa Bligny oli viehättävä ja omintakeinen majapaikka.
    Avenue de Verdun 5.  
    www.normandie-tourisme.fr  
    SATU RAISAMO, ESPOO

  23. Pariisin Montparnassella sijaitseva Colorova Pâtisserie on noussut suosioon sisustuksensa, brunssiensa ja laadukkaiden leivonnaistensa ansiosta.
    Rue de l’Abbé-Grégoire 47.
    LAURA AHONEN, HELSINKI

  24. Ranska on tunnetusti muodin maa, mutta sieltä löytyvät myös parhaat vintage-kaupat. Episoden hinnat sopivat budjettimatkailijal-lekin, ja vaatteet ovat kauniita.
    Rue Tiquetonne 12–16.  www.episode.eu  
    REETA SAASTAMOINEN

  25. Kahdelle kukkulalle rakennettu Pierrefeu-du-Var on aito maalais-kylä Ranskan Rivieralla lähellä Hyèresin kaupunkia. Keskustassa on hotelli, ja pienistä ravintoloista saa hyvää ja kohtuuhintaista ruokaa. Ystävällisyys huokuu ihmisistä. 
    KARI LAAPOTTI, ESPOO

  26. Pieni pariisilainen perhehotelli Hôtel de L’Espérance on viehättävä ja edullinen. Latinalaiskortteleiden ympäristö on perinteikäs, ja metrolle on lyhyt matka. Rue Pascal 15. 
    www.hoteldelesperance.fr  
    ANNELI LEPPÄNEN, TURKU

  27. Yövy Ranskassa Gites de France -perhemajoituksessa. Asut ranskalaisen perheen kotona ja syöt aamupalaa heidän kanssaan: maitokahvia isosta kupista, kroissantteja ja emännän itse tekemää hilloa.
    en.gites-de-france.com  
    PASI RAUHANIEMI, HELSINKI

  28. Turckheim on viehättävä pikkukaupunki Alsacessa Koillis-Ranskassa aivan Colmarin lähellä. Sinne on parin tunnin matka Strasbourgista, jonne puolestaan pääsee helposti Frankfurtin kautta.  www.turckheim.com JARKKO TOLONEN, HELSINKI

  29. Ranskan Rivieralla voi talvellakin ihastella sinistä taivasta, auringonpaistetta ja mimosan kukkimista. Nizzan–Mentonin kauniissa maisemassa on kolme vyöhykettä: turkoosi meri, vihreät puut ja palmut sekä lumihuippuiset Meri-Alpit. 
    ANITA LUNABBA, ESPOO

  30. Opettele pari sanaa ranskaa. Ihmiset ovat ystävällisempiä, kun osaat heidän äidinkieltään.
    IRENE MAKKONEN, VANTAA

Puuttuuko listauksesta jokin paikka Ranskasta? Kerro suosikkisi ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Sinikka Saastamoisen lapset puolisoineen ja lapsineen vuokraavat joka jouluksi mökin, johon mahtuu koko heimo.

1960-luvulla pohjoiskarjalainen Sinikka Saastamoinen jäi leskeksi neljän alle 10-vuotiaan lapsen kanssa. Lisäksi hän odotti viidettä.

– Perhe hitsautui yhteen niin tiukasti, että aikuiset lapset perheineen haluavat vieläkin viettää joulut yhdessä, kertoo Maija-Liisa Punta-Saastamoinen, Sinikan ainoan pojan Maurin vaimo.

Miniä ja vävyt ovat sopeutuneet perinteeseen.

– Aiemmin menimme kaikki – puolisot, lapset ja lastenlapset – anopin luo, mutta nyt haluamme, että hän saa helpon joulun. Kahdeksankymppisen mummon koko joulukuu ei saa mennä keittiössä.

Kuvassa vasemmalla Pirjo, etualalla Elmeri. Suvetar ja Kaisa koristelevat kuusta.
Kuvassa vasemmalla Pirjo, etualalla Elmeri. Suvetar ja Kaisa koristelevat kuusta.

Pinja koristelee kuusta.
Pinja koristelee kuusta.

Joka jouluksi suku vuokraa mökin, yleensä eri paikasta. Viime vuonna valinta oli Simpelejärvi, jonka rannalla olevaan mökkiin mahtui koko 20 hengen seurue.

Joulunviettoon tulevat Maurin ja Maija-Liisan lisäksi heidän lapsensa Jesperi, 27, ja Suvetar, 22, sekä Maurin sisarukset lapsineen. Maurin sisar Pirjo ja hänen miehensä Pentti Sahlman ajavat vuokramökille Vantaalta. Sinikan esikoistytär Eija ja hänen puolisonsa Pauli Purmonen tulevat Joensuusta, samoin tytär Tarja ja Heino Hämäläinen poikansa Severin kanssa. Tytär Heli tulee joulunviettoon Tampereelta miehensä Keijo Karjulan ja lastensa Jonnen, Pinjan ja Elmerin kanssa.

– Parasta on yhdessäolo. Tuntuu hyvältä päivittää kuulumiset ilman kiirettä. Jokainen tuo jotain jouluruokaa. Esimerkiksi Mauri tekee sinapin, minä jälkiruuan. Tarja on koristelemisen mestari, hän tuo kukat, viimeksi upeat jouluruusut, Maija-Liisa sanoo.

Pirjo ottaa rennosti.
Pirjo ottaa rennosti.

Kodassa paistetaan makkaraa.
Kodassa paistetaan makkaraa.

Näkymä Parikkalan mökin ikkunasta pysäytti.

– Istuin sohvalla ja vain katselin, järvi tuli kuin syliin. Jää oli kaunista, vaikka sen päällä oli muutama sentti vettä. Kastelimme siinä varpaat saunan jälkeen, Maija-Liisa kertoo.

Suvun ohjelmaan kuuluu jouluna herkuttelu, saunominen, ulkoilu ja Trivial Pursuit -peli. Viimeksi sitkeimmät pelasivat aamuneljään.

– Sen jälkeen nukuimme hyvin.

Sinikka viettää joulua lapsenlapsensa Kaisan kanssa.
Sinikka viettää joulua lapsenlapsensa Kaisan kanssa.

Jouluaamuna mummo heräsi keittämään puuron, ja puolen päivän jälkeen koko seurue lähti ulos.

– Oli ihana nähdä, kun mummo käveli nuorten kanssa käsikoukkua ja nautti siitä, että kaikki ovat koolla.

Huvila.net > Loikonsaari 3


Mukana joulunvietossa oli myös Uniikki-kissa. Perhe tuo vuokramökille mukanaan myös piparkakkutalon.
Mukana joulunvietossa oli myös Uniikki-kissa. Perhe tuo vuokramökille mukanaan myös piparkakkutalon.

Ruotsin Lapista ei löydä joulupukkia, mutta hurjia rinteitä senkin edestä. Keltanokka lähti testaamaan, miten pääsee alas Riksgränseniä ja Björklideniä.

Opashan on hullu!

Olen saapunut vasta tunti sitten Ruotsin Lappiin, marssinut saman tien suksivuokraamoon, ährännyt vaivalloisesti massiiviset laskettelumonot jalkaan ja kuunnellut huolestuneena miniluentoa lumivyöryn vaaroista. Ja nyt pitäisi seurata lasketteluopasta vielä kilometri ylämäkeen kohti tunturin huippua.

Olen näännyksissä, hikinorot valuvat poskilla. Ihan kuin noutajan kalsa kosketus tuntuisi olkapäillä.

Björklidenin laelta näkyy Norjaan saakka.
Björklidenin laelta näkyy Norjaan saakka.

Matkaa on tehty jo puoli tuntia, ylämäkeen luonnollisesti. Björklidenin laskettelukeskus näkyy alhaalla pienenä. Horisontissa siintävät Norjan tunturit ja jossain niiden takana Atlantti. Jalassani on karvapohjaiset sukset. Ne eivät lipsu senttiäkään. Eivätkä kyllä luistakaan. Niillä vain tampataan matkaa ylämäkeen.

– Mika, sinä pystyt tähän. Ajattele, miten hienot maisemat ylhäällä odottavat. Sitten laskettelemme pitkin neitseellisiä lumia alas laaksoon. Det är kul! tsemppaa opas Kim Bergsten.

Mihin olen joutunut?

Opas Kim Bergsten vei meidät huipulle.
Opas Kim Bergsten vei meidät huipulle.

Sisulla huipulle

Kokeilin laskettelua ensimmäisen kerran 15-vuotiaana Jyväskylän Laajavuoressa. Alku oli vauhdikas, syöksyin pipo silmillä rinteen suoraan alas. En osannut oudoilla suksilla kurvata, kun en tullut keneltäkään kysyneeksi, miten se tapahtuu. Vauhdin sain pysähtymään juuri ennen parkkipaikkaa.

Sen jälkeen eksyin mäkeen satunnaisesti, keskimäärin kerran vuosikymmenessä. Rinteessä oli joka kerta kivaa, mutta laskettelupuremaa en koskaan saanut. Ehkä Suomen rinteet olivat liian vaatimattomia tällaiselle Laajavuoren veteraanille.

Sitten ystäväni houkutteli testaamaan "vähän kovempaa kamaa", Ruotsin Lapin tuntureita. Ruotsihan on suomalaiselle kuin Amerikka. Siellä kaikki on hienompaa ja suurempaa, niin tunturitkin. Ruotsin Åre tunnetaan pikku-Alppeina, sillä sen korkein huippu Åreskutan yltää yli 1400 metriin. Rinteet ovat kilometrien pituisia. Suomen laskettelukeskuksissa moisista lukemista vain unelmoidaan.

Luonnonrinteissä lasketaan kuin pumpulissa.
Luonnonrinteissä lasketaan kuin pumpulissa.

Vierekkäin sijaitsevissa Björklidenissä ja Riksgränsenissa tunturit kohoavat reiluun kilometriin. Niiden luonnonrinteet sopivat monipuoliseen lasketteluun kuin valetut.

Bergsten on päässyt tunturin laelle ja jatkaa tsemppaamista. Ammattilaiselle kapuaminen on niin helppoa. Määränpää häämöttää, tamppaan karvapohjasuksiani rinnettä vimmaisesti ylös suomalaisella sisulla.

Det är kul! Det måste vara kul!

Lopulta pääsen perille. Viisikymppisen kunto voisi olla kovempikin, mutta olen yhä elossa.

Hiihtopummin tunnustukset

Bergsten auttaa irrottamaan karvapohjat suksista. Vedän keuhkot täyteen tunturi-ilmaa ja annan katseeni nuolla horisonttia. Olen kilometrin lähempänä taivasta kuin tunti sitten suksivuokraamossa. Olo on juhlallinen. Alan ymmärtää, miksi joskus pitää kärsiä, että voi nauttia.

Bergsten kaataa kuksaan kahvia.

– Olen ollut neljä vuotta Björklidenissä ja Riksgränsenissä lasketteluoppaana. Nuorena elin hiihtopummina Ranskan Chamonix'ssa. Siellä aloin myös vuorikiipeillä, ja se on suurin intohimoni. Laskettelu tulee kakkosena. Nytkin jatkaisin mieluiten matkaa aina vain ylöspäin, Bergsten tarinoi kahvitauollamme.

Täällä vartioin minä!
Täällä vartioin minä!

Näkemykseni vain vahvistuu: mieshän on umpihullu.

Huipulla tuulee. Kahvin lämmittävä vaikutus hupenee. On aika miettiä paluuta alas. Bergstenilla on suunnitelma. Seuraamme mestaria jyrkän rinteen reunaan. Rinne ei ole pitkä, mutta korkeusero nostaa hikikarpalot taas pintaan.

– Tässä on paljon pehmeää lunta, kuin höyhenillä laskisi. Seuraa vain minua, tee pitkiä nautinnollisia kaarroksia, nauti joka hetkestä, Bergsten sanoo ja lähtee.

Hiihtohissit lähtevät aivan Riksgränsenin keskustasta.
Hiihtohissit lähtevät aivan Riksgränsenin keskustasta.

Kuperkeikkoja pumpulissa

Bergsten pöllyttää tyylikkäästi lunta kaarrellessaan. Pian hän on rinteen alaosassa odottamassa meitä muita.

Olen ryhmämme keltanokka, muut ovat kokeneita laskettelijoita ja laskevat perässä leikitellen, kaiketi nautiskellen. Lähden liikkeelle. Luonnonrinteessä, vasta sataneessa pumpulilumessa laskeminen tuntuu erikoiselta. Lumi upottaa, vauhti kiihtyy hitaasti. Mutta se kiihtyy.

Tulee kaarroksen aika. Sukset eivät tahdo totella. Käännyn puolittain ja heitän kuperkeikan. Rämmin pystyyn. Sama toistuu seuraavassa mutkassa. Ja sitä seuraavassa.

Alas ehtineet hymyilevät hyväntahtoisesti. Onneksi rinteessä on niin paljon lunta, että kuperkeikkailu ei vammauta, mitä nyt vähän henkisesti.

– Onnittelut, Mika, selvisit. Se oli päivän haastavin osuus. Nyt pidetään hauskaa, Bergsten lupaa.

Puuterilumirinteet houkuttelevat rinnehait näyttäviin temppuihin.
Puuterilumirinteet houkuttelevat rinnehait näyttäviin temppuihin.

Rinne jatkuu loivahkona, ja löydän oman tapani kääntyä upottavassa lumessa. Tuuli suhisee korvissa, laakso lähenee ja talot muuttuvat näkökentässä isommiksi. Mäkeä riittää. Laskettelu kysyy reisilihaksia.

Pidän välillä taukoja ja ihailen arktisen luonnon kauneutta. Olen jo hyljännyt ajatuksen pysyä muiden matkassa. Hiljaa hyvä tulee, alas pääsee kaikilla nopeuksilla.

Lasken hotelli Fjälletin pihaan suksitelineen luo. Pian istun hotellin aulassa, ja takkatuli loimottaa. Kylmä huurteinen tuoksuu edessäni.

Reidet tutisevat, mutta nautin maisemasta Lapporteniin, Lapin porttiin. Näyttää kuin kuu olisi aikojen alkuhämärässä hipaissut Maata ja vienyt puolipallon muotoisen palan tuntureita mennessään.

Björklidenin Fjället tarjoaa huoneiden lisäksi mökkejä.
Björklidenin Fjället tarjoaa huoneiden lisäksi mökkejä.

Vihdoin vohvelia

Hotellin edessä odottaa hytillinen telavaunu. Se täyttyy matkustajista ja lähtee Låktatjåkkon tunturiasemalle 1228 metrin korkeuteen.

Alhaalla aurinko paistaa, mutta perillä odottaa vaakasuoraan viuhuva hyytävä tuuli ja lumimyräkkä. Lapin luonto luo Ruotsissakin outoa taikaa.

Puikahdan kohti mustaseinäistä hirsitaloa. Sisällä odottaa maailman pohjoisin vohvelikahvila. Käyn pirttipöytään, riisun toppatakkini ja tartun vohveliin.

Olen laskettelu-urani huipulla, kukkulan kuningas. Mietin jo tulevaa Åren-retkeä. Pohjoismaiden pisimmät rinteet vain naurattavat Björklidenin veteraania.

Rapea vohveli palkitsee laskettelijan.
Rapea vohveli palkitsee laskettelijan.

Låktatjåkkon vohvelikahvila on maailman korkeatasoisin sananmukaisesti.
Låktatjåkkon vohvelikahvila on maailman korkeatasoisin sananmukaisesti.

Artikkeli on julkaistu ET Matkaopas -lehden numerossa 6/2016.

Laskettelukeskukset

  • Riksgränsenin ja Björklidenin laskettelukeskukset sijaitsevat vierekkäin Kiirunasta kaakkoon lähellä Norjan rajaa, Napapiiriltä 200 kilometriä pohjoiseen. Molemmat tunnetaan hyvistä off-piste-laskuista eli vapaalaskuista rakentamattomilla luonnonlumisilla rinteillä.
  • Björklidenissä on 23 rinnettä ja viisi hissiä. Kittelsdalsin hissi vie korkeimmalle, 1100 metriin. Riksgränsenissä löytyy 15 rinnettä, 6 hissiä ja liki rajattomasti vapaalaskurinteitä. 

Näin pääset perille

  • Helsingistä Tukholman kautta lento Kiirunaan, mistä matkaa perille valtatietä E10 on noin 130 kilometriä. Lentoaika Helsinki-Kiiruna 2,5 tuntia. Kentältä on bussiyhteys laskettelukeskuksiin, 30 e/suunta. Bussi kulkee usein myös Björklidenin ja Riksgränsenin välillä.
  • Kiirettömille sopii juna Tukholmasta Riksgränseniin, matka-aika 18 tuntia.
  • Norjan Narvikin lentokentälle on Riksgränsenistä vain 40 kilometriä, mutta bussiyhteyttä kentältä Ruotsin puolelle ei ole. Ruotsin ja Norjan välinen tie on joskus lumimyrskyn takia päiviä poikki. Oulusta maantietä pitkin Riksgänseniin on 620 kilometriä.
  • Helikopterilla? Arctic Elementsin järjestämillä räätälöidyillä 1-7 päivän Heliski-retkillä kokeneet laskettelijat viedään helikopterilla laskemaan neitseellisille puuterilumille vuoristoon, kuten yli 2 000-metriselle, jyrkkärinteiselle Kebnekaiselle. 

SOS

  • Merkitsemättömillä luonnonrinteillä on lumivyöryvaara. Suksivuokraamoista saa pakollisena lisävarusteena repun, jossa on muun muassa lähetin ja lumilapio. Suksivuokraamojen henkilökunta ja laskettelunopettajat opastavat, miten toimia lumivyöryssä.
  • Laskettelussa voi loukkaantua kaatuessaan. Kannattaa varmistaa ennen matkaa, että vakuutukset ovat voimassa. Kypärä on tärkeä turvavaruste.
  • Ruotsin hätänumero on 112.

Sää

  • Talvisesonki alkaa helmikuussa, kun keli muuttuu epävarmasta aurinkoiseksi. Rinteissä riittää lunta toukokuun puoliväliin. Silloin päivälämpötilat ovat reilusti plussalla, mutta yöt edelleen kylmiä. Säätilan vaihtelut ovat tuntureilla nopeita, mikä kannattaa ottaa huomioon varustevalinnoissa.

Majoitus

  • Riksgränsenissä laskettelukeskuksen sydän on suuri Hotell Riksgränsen, jonka huonevalikoima on laaja himolaskettelijan koppero hyteistä perhesviitteihin. Perhehotelli Meteorologen Ski Lodge tarjoaa personnallista luksusmajoitusta.
  • Björklidenissa majoitustilaa tarjoaa hotelli Fjället 1-4 hengen huoneissa ja lomamökeissä. Todellista huippumajoitusta tarjoaa pieni Låktatjåkkan tunturihotelli 1228 metyrin korkeudessa.