Kaupunki tuntuu vetoavan kaikenikäisiin. Mistä syntyy sen rentous ja vapaus? Berliinissä asuvat suomalaiset eläkeläiset kertovat.

Lokakuisena iltana seitsemän vuotta sitten Juhani Seppovaara istui tyhjän jugendkaksion lattialla Itä-Berliinin Prenzlauer Bergissä ja kaatoi punaviiniä hammasmukiin. Yksin uudessa asunnossaan, vierellään vain patja, tärkeimmät tavarat sisältävä reppu ja juhlallisesti palava kynttilä.

– Se oli uskomattoman jännä hetki. Tuntui, että nyt alkaa uusi vaihe, hän muistelee nyt, niin ikään kotonaan Prenzlauer Bergissä, asunto vain on vaihtunut.

Juhani Seppovaaran, 67, ja Berliinin rakkaustarina alkoi vuonna 1980. Silloin Suomen Pankissa uraa luonut Seppovaara kaupunkiin ensi kertaa, vierailulle ystävän luo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Itä-Berliini oli läpirämä ja harmaa, mutta ilmapiiri oli kotoisa, ja ihmiset olivat uteliaita, kuten Itä-Euroopassa ollaan. Heidän kanssaan ajautui helposti keskusteluihin, aina sattui ja tapahtui. Se sopi minulle. Minulla on sellainen itämieli, Juhani sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vuosien varrella hän palasi kaupunkiin yhä uudestaan. Käyntien aikana muuttuivat sekä kaupunki että mies.

Hortoilija löytää paikkansa

Nuorella Juhanilla oli kunnianhimoinen suunnitelma muuttaa Suomea pankkimaailmasta käsin viher-vasemmistolaisemmaksi. Aika pian into lopahti, ja mies alkoi turhautua. Työnsä vastapainoksi hän rakensi kotipihalleen Kirkkonummelle kanalan ja ryhtyi valokuvaamaan.

Berliinin muuri murtui, Saksat yhdistyivät, ja suur-Berliini haparoi ensiaskeliaan. Kaupunki alkoi vaurastua, uusia rakennuksia nousi, mutta vanha raja kummitteli yhä ihmisten mielessä. Eurooppa alkoi hitaasti avautua ja turismi virrata Berliiniin. Kaupunki kasvoi ja kansainvälistyi.

"Tämä on minulle se kaupunkien kaupunki."

Juhani jätti työnsä pankissa ja ryhtyi kokopäiväiseksi valokuvaajaksi ja kirjoittajaksi. Hän kiersi Suomea, kuvasi kaikkea huusseista mummonmökkeihin ja julkaisi toistakymmentä teosta. Hän alkoi myös viettää yhä pitempiä aikoja Berliinissä.

– Tuli tunne, että Suomi oli nähty ja koettu. Lopulta muuttopäätös oli helppo. Tämä on minulle se kaupunkien kaupunki.

Lisämausteena turkinpippuri

Juhani Seppovaara ei ole yksin. Berliinissä asuu noin 1 600 suomalaista, ja vuosittain siellä käy arviolta 70 000 suomalaismatkaajaa.

Nuoret tulevat juhlimaan kuuluisilla klubeilla, varttuneempi väki viihtyy taidenäyttelyjen, teatterin ja konserttien takia.

Juhanille Berliini tarkoittaa taidetta ja tapahtumia, mutta ennen kaikkea ystävien tapaamista ja päämäärätöntä hortoilua ympäri kaupunkia. Berliinissä eri ikäiset viihtyvät samoissa kahviloissa ja baareissa.

Mies ei miellä itseään eläkeläiseksi ollenkaan. Hän kirjoittaa ja kuvaa yhä: viimeksi ilmestyi postikortteihin perustuva omaelämäkerrallinen Elämän kortit.

– Parasta Berliinissä ovat taide, hortoilu ja ystävien tapaaminen, Juhani Seppovaara sanoo.
– Parasta Berliinissä ovat taide, hortoilu ja ystävien tapaaminen, Juhani Seppovaara sanoo.

Tänä keväänä Juhani aikoo seikkailla rauhallisesta Prenzlauer Bergin lintukodostaan nuorison suosikkeihin Kreuzbergiin ja Neuköllniin sekä lisäksi Weddingiin. Kaikki kolme kaupunginosaa tunnetaan Berliinin suuren turkkilaisyhteisön kotikulmina.

– Turkkilaisuus kiinnostaa minua ilmiönä – ravintolat, koko kulttuuri. Koko se ajattelutapa on niin erilainen verrattuna prenzlauerbergiläiseen elämänmuotoon, hirveän machomainen.

Ompelutaidottomien ompeluseura

Juhani Seppovaara käy säännöllisesti myös Kirkkonummella toisessa kodissaan, jossa hänen vaimonsa asuu. Berliinissä mies ei erityisemmin kaipaa suomalaisyhteisöä ympärilleen.

Toiset kaipaavat, ja heille Kreuzbergissä toimii Suomi-keskus, joka tarjoaa neuvontaa ja majoitusta sekä järjestää tapahtumia. Keskuksen yhteydessä toimivat Suomi-koulu ja Berliinin suomalainen seurakunta. Seurakunnan vapaaehtoiset järjestävät toimintaa myös senioreille: sauna- ja elokuvailtoja sekä ompeluseuroja.

– Eikä tarvitse edes osata ommella, vakuuttaa Leena Kratzer, joka perusti seuran viisi vuotta sitten eläkkeelle jäätyään.

– Puolet tulevat paikalle vain, jotta saavat puhua suomea, hän kertoo.

Leena Kratzer rakastaa Berliinin filharmonikkoja. Konserttisalin aula on tuttu paikka.
Leena Kratzer rakastaa Berliinin filharmonikkoja. Konserttisalin aula on tuttu paikka.

Helsingistä kotoisin oleva Leena Kratzer, 65, on asunut Berliinissä yli 30 vuotta. Hänen kotiseudullaan, noin puolen tunnin metromatkan päässä keskustasta sijaitsevassa Dahlemissa, huomaa Berliinissä olevan paljon muutakin kuin museoita, kahviloita ja Alexanderplatzin tv-torni. Siellä on kaksi keskikokoista järveä, ja yliopiston omistamalla viheralueella laiduntaa lampaita.

– Kuin pienet keuhkot, Leena Kratzer kuvailee asuinympäristöään.

Jännityksellä vuotta 2018

Leenan toi Berliiniin parikymppisenä kielikurssilla tavattu saksalaisnuorukainen, josta sittemmin tuli hänen aviomiehensä. Paljon on tapahtunut sen jälkeen: Leena on saanut kolme lasta, ollut toisenkin kerran aviossa ja jäänyt leskeksi. Hän on työskennellyt Länsi-Berliinin jo lakkautetussa pääkonsulivirastossa ja kääntäjänä. Eläkkeelle hän jäi lastenkodin laskentapuolen tehtävistä.

Hän puhuu verkkaisesti ja nauraa paljon.

– Kuulun ompelu-, elokuva- ja kirjoituskerhoon, ja aloin opiskella viittomakieltä ja espanjaa kansanopistossa. Rakastan musiikkia! Jännitän jo, kenestä tulee Berliinin filharmonikkojen johtaja, kun Sir Simon Rattlen kausi päättyy vuonna 2018.

Design on saksalaisten vahvuuksia, ja Berliini on tyylikkään suunnittelun näyteikkuna.
Design on saksalaisten vahvuuksia, ja Berliini on tyylikkään suunnittelun näyteikkuna.

Suomalaisuus on yhä vankka osa Leenaa, vaikka joku suomen sana välillä unohtuukin. Kirjahyllyssä on Kjell Westön uusin romaani, tuolilla Marimekon unikkokassi. Saksalaisissa häntä ärsyttää halvan hinnan pakkomielle.

– Jos ostaa Artekin pöydän, maksaa laadusta. Sehän kestää koko elämän.

Leenan lapsista enää yksi asuu Berliinissä, toinen on Hampurissa ja kolmas Jyväskylässä. Leena omistaa Helsingin Lauttasaaressa pienen kakkosasunnon ja viettää kesät sukunsa saaressa Teijolla. Jyväskylään on syntynyt ensimmäinen lapsenlapsi, ja hetken Leena harkitsi jo muuttoa Suomeen. Mutta Berliini on yhä koti.

"Missään ei ole niin helppo tutustua ihmisiin kuin Berliinissä."

Vapaa, rento, kiireetön

Leena Kratzer kehuu Berliinin eläkeläiselle edullista verojärjestelmää ja laadukasta terveydenhuoltoa, josta hän saa apua kuluneisiin niveliinsä. Näiden etujen takia hän ei kuitenkaan pysy Saksassa.

– Berliiniläiset ovat syy tänne jäämiseeni. Kaupunki on monikulttuurinen, ihmiset ovat vapaamielisiä ja avoimia. Vaikka heillä tuntuu olevan kaikkeen vastaus valmiina, kukin saa tehdä mitä lystää eikä toisten tekemisiä kyttäillä. Esimerkiksi palkat eivät ole tabu, niistäkin voidaan jutella.

Myös Juhani Seppovaara pitää berliiniläisistä.

– Missään ei ole niin helppo tutustua ihmisiin kuin täällä, hän sanoo.

Juhani aistii Berliinin hengen parhaiten kantakahvilassaan Kohlen Quellessa. Kahvilan väki tuntee toisensa: aamuisin kätellään, vaihdetaan kuulumisia, jaetaan sanomalehti.

Kun kahvila äskettäin avattiin tavallista myöhemmin, omistaja oli käynyt silti paikalla, jättänyt ovenkahvaan Berlin Zeitungin ja kirjoittanut siihen liidulla ”varattu Juhanille”.

Kahvila on tuttujen ja tuntemattomien tärkeä kohtauspaikka Berliinissä. Latte maistuu Prenzlauer Bergin kaupunginosassa.
Kahvila on tuttujen ja tuntemattomien tärkeä kohtauspaikka Berliinissä. Latte maistuu Prenzlauer Bergin kaupunginosassa.

Juhanin vinkit Berliiniin

1. Kahvila Kohlen Quelle

Eripariset sohvat, samettipäällysteiset, hieman kuluneet tuolit ja vanhat lampunvarjostimet kertovat, että täällä ei stressata. Alakerrassa voi pelata pingistä. Kesällä ulkorakennuksessa paistetaan pizzaa.
Kopenhagener Straße 16  
Metro: Schönhauser Allee

2. Turkkilaiset markkinat

Tiistaisin ja torstaisin Landwehr-kanaalin varella Kreuzbergissä sijaitseva Maybachufer-katu täyttyy kojuista: tuoreita vihanneksia, kankaita, juustoja, leipiä, laukkuja ja vaatteita. Ilmassa tuoksuu karamellisoitu manteli ja minttu. Basaarimainen tunnelma tinkaavine kauppiaineen on elämys.
Maybachufer
Metro: Schönleinstraße

3. Kulturbrauerein museo 

Kulttuuripyhätöksi muuttuneessa entisessä panimossa avattiin muutama vuosi sitten museo. Pysyvä näyttely esittelee historian ystäville DDR:n arkea. Kulturbrauereissa järjestetään myös konsertteja ja markkinoita.
Knaackstraße 97
Metro: Eberswalderstraße

4. Hamburger Bahnhof

Entinen rautatieasema toimii nykyään komeana kotina Berliinin valtavan Nationalgalerien kokoelmille, joita on kartutettu 1960-luvulta alkaen. 
Invalidenstraße 50-51
Metro: Berlin Hauptbahnhof

Berliinin turkkilaiset markkinat sijaitsevat Neuköllnissä. Tiistai ja perjantai ovat markkinapäiviä.
Berliinin turkkilaiset markkinat sijaitsevat Neuköllnissä. Tiistai ja perjantai ovat markkinapäiviä.

Leenan vinkit Berliiniin

1. Berliinin Filharmonia

Berliinin filharmoninen orkesteri on maailmankuulu, ja Hans Scharounin suunnittelema konserttitalo tunnetaan kiivaita tunteita herättäneestä arkkitehtuuristaan ja hyvästä akustiikastaan. Maistiaisia orkesterin soitosta saa joka tiistai kello 13 järjestettävässä ilmaisessa lounaskonsertissa.
Herbert-von-Karajan-Straße 1
Metro: Potsdamer Platz

2. Berliner Ensemble -teatteri

1800-luvun lopussa rakennettu teatterirakennus on pala teatterihistoriaa. Täällä on nähty Max Reinhardtin kuuluisa versio Shakespearen Kesäyön unelmasta. Bertolt Brechtin ja tämän vaimon Helene Weigelin 1940-luvun lopussa perustama Berliner Ensemble -ryhmän esitykset painottuvat yhä klassikkonäytelmiin ja tietenkin Brechtin tuotantoon.
Theater am Schiffbauerdamm, Bertolt-Brecht-Platz 1
Metro: Oranienburger Tor

3. Tomasa Villa Kreuzberg

Suuren Viktoriaparkin kyljessä sijaitsevan ravintolan keittiö on italialaisvaikutteinen sekoitus klassista ja modernia, kuten kuhaa valkoviini-tryffelikastikkeessa, mutta myös perinteisempää vasikkaa perunaröstin, sienten ja sipulin kera. Tomasalla on kolme muutakin ravintolaa, ja se järjestää kokkikursseja.
Kreuzbergstraße 62
Metro: Yorckstaße

4. Bootshaus Stella 

Tätä ei ehkä suurkaupungista olettaisi löytävänsä: sympaattisessa mökissä toimiva rantakahvila, jonka suuri terassi aukeaa Lietzensee-järven päälle paalujen varassa. Charlottenburgin kaupunginosassa Länsi-Berliinissä sijaitseva Bootshaus Stella on suosittu kahvittelupaikka, mutta tarjoilee myös tuhdimpaa ruokaa ja olutta.
Witzlebenplatz 1
Metro: Sophie-Charlotte-Platz

Villa Kreuzbergin Tomasa-ravintola tarjoaa täydellisen italialaistyylisen brunssin.
Villa Kreuzbergin Tomasa-ravintola tarjoaa täydellisen italialaistyylisen brunssin.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 4/2015.

Missä yöpyä Berliinissä?

  • Yksityismajoitus, alkaen 20 e/yö, on suosittua Berliinissä. Katso Airbnb-majoitukset (www.airbnb.com). 
  • Facebookin Berliinin suomalainen asuntokanava -ryhmässä on myös usein tarjolla Berliinissä asuvien suomalaisten koteja lyhytaikaiseen majoitukseen.
  • Jos toisten nurkissa asuminen jännittää, Shoenhause (www.schoenhouse.de) tarjoaa siistejä ja tyylikkäitä huoneistoja Prenzlauer Bergin läheisyydessä.
  • Perinteisen hotellin ystävälle sopii hyvässä paikassa Spree-joen varrella sijaitseva mutkaton Meliá Berlin -hotelli (www.melia.com/en).
Sisältö jatkuu mainoksen alla