Rypäleet kerätään käsin Valladon tilalla Reguan seudulla.
Rypäleet kerätään käsin Valladon tilalla Reguan seudulla.

Dourojoen laaksossa juhlitaan railakkaasti sadonkorjuuta. Hyppää kivipaljuun polkemaan!

Rypäleet riippuvat raskaina vyötäröön ulottuvien köynnösten oksilla. Niks ja naks, terttu tömähtää saaviin näppärien leikkurien avulla.

Portugalilainen Vitoria Moreira opastaa poikiaan José Miguelia ja Santiago Megrea. Pojat nakkelevat suuhunsa kutkuttavan makeita tummia rypäleitä.

– Pojat eivät ole ennen osallistuneet viininkorjuuseen. Haluamme näyttää heille, miten ruokakulttuuriimme kuuluva juoma valmistetaan alusta loppuun, Vitoria nauraa ja vetää kumisaappaat jalkaansa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mehukas touriga nacional on yksi lähes 300:sta portugalilaisesta rypälelajista.
Mehukas touriga nacional on yksi lähes 300:sta portugalilaisesta rypälelajista.

Poiminta on raskasta uurastusta jyrkillä kukkuloilla, mutta työ tuo tärkeää lisätuloa paikallisille asukkaille. Viinilaakson tärkeimpään kaupunkiin Peso da Reguaan virtaa ihmisiä myös muualta maasta apuvoimaksi.

Sadonkorjuu huipentuu tuhansilla viinitiloilla ja pikkukylissä vauhdikkaisiin talkoojuhliin. Me osallistumme ulkopaikkakuntalaisille räätälöityihin karkeloihin vanhan aateliskartanon tiluksilla lähellä Reguaa. Tiedossa on ohjelmaa koko päiväksi noin 50 eurolla.

Laulua ja tanssia

Odotukset kohoavat korkealle heti aamutuimaan, kun talkoojuhlan erikoisjuna nytkähtää liikkeelle Porton kaupungista Atlantin rannikolla.

Juna kolskuttelee milloin ylärinteillä rypäle- ja oliivitarhojen pieltä, milloin joen tummanvihreää pintaa nuollen. Vastapäisillä penkeillä istuvat eläköityneet opettajat Maria ja José Armanda Sousa Pinto henkäilevät ihastuksesta. Douron 1800-luvun rataa ylistetään heidän mukaansa maisemiltaan yhdeksi maailman upeimmista.

Eläkkeellä oleva opettajapari Maria Armanda Sousa Pinto ja Aviomies José matkustavat viiniriehaan junalla.
Eläkkeellä oleva opettajapari Maria Armanda Sousa Pinto ja Aviomies José matkustavat viiniriehaan junalla.

– Tänne kannattaa matkustaa aina, mutta kun osallistumme viininkorjuujuhlaan, vaalimme samalla kauniita perinteitä. Rypäleiden poljenta-altaissa on lisäksi hauskaa laulaa ja tanssia, Maria vinkkaa.

Rallatus raikuu heti tervetuliaisiksi Campanhãn tilan pihassa. Pelimanniorkesteri panee polkaksi, ja tanhuajat sieppaavat vieraita pyörähtelemään.

Tarjoilijat kiikuttavat lämpöisiä turskapiiraita ja kinkkupasteijoita alkupaloiksi. Suuta kostutetaan portviinillä, Douron tunnusjuomalla. Grillimestari kääntelee possupihvejä aurinkokatoksen alla.

Pelimanniryhmä tervehtii sadonkorjuujuhlaan saapuvia Campanhãn viinitilalla.
Pelimanniryhmä tervehtii sadonkorjuujuhlaan saapuvia Campanhãn viinitilalla.

Polvia myöten rypäleissä

Livahdan välillä hellettä pakoon hämyisään viinikellariin, jossa opas kertoo satavuotisen tilan historiasta muhkeiden tammitynnyrien katveessa. Kartanossa ei enää asu Alijón kreivisukua, vaan paikkaa isännöi hotelli Peso da Regua. Tilan portit avataan yleisölle vain erityistapahtumissa.

Tämäkin ylimyskoti rakennettiin majesteettiselle näköalapaikalle dourolaisten vallaskotien tapaan. Yhä useammat alueen viinintekijät houkuttelevat tiloille myös matkailijoita. Tiloilla voi syödä ja nukkua tai ainakin maistella viinejä. Douro on noussut viinituristien suosikkilistalle.

– Ja jos sattuu juomaan liikaa, viinitilan kappelissa pyydetään krapulaa anteeksi, eräs vieras veistelee.

Tällä kertaa kukaan ei kumminkaan ylitä sietokykyään, kun vaakunatunnuksin somistettuja pulloja ilmaantuu ruokapöytiin perinneherkkujen rinnalle.

Kilistelemme maljoja tuikituntemattomien pöytänaapurien kanssa pitkäksi venähtävän ruokakavalkadin aikana. Raaputamme muruja kakkulautasilta, kun loppuhuipennos koittaa.

Margarida Silvestre näyttää, miten viinistä nautitaa portugalilaisittain.
Margarida Silvestre näyttää, miten viinistä nautitaa portugalilaisittain.

Hanuristi kehottaa vaihtamaan juhlatamineet sortseihin. Säntäämme hämärän pihan poikki graniittisille viininpoljenta-altaille. Potkaisen kengät jalastani, ja solahdan polvia myöten violettiin rypälemuussiin. Se viilentää mukavasti tanssista polttelevia varpaita.

– Entä jos liukastun? yksi polkijoista säikähtää.

– Rypälemehu nuorentaa hipiää, toinen vitsailee.

Kokeneet polkijat opastavat meitä ottamaan vieruskaveria kaulasta kiinni ja nostelemaan sääriä kuin kabareetanssi can-canissa. Osa vieraista taputtaa tahtia altaan reunojen takana. Posket punehtuvat, ja tarpominen alkaa sujua. Harmonikka tahdittaa menoa railakkaasti.

Murcasin tilalla poljetaan viiniä antaumuksella.
Murcasin tilalla poljetaan viiniä antaumuksella.

Douro haastaa Toscanan

Douro oli pitkään vaivalloisten kulkuyhteyksien päässä, sillä jylhät vuoristot suojaavat viinilaaksoa. Tieverkostoa kunnostetaan kovaa kyytiä. Viljelyksille autoillaan pujottelevat turistit saavat silti nauttia myös extreme-ajosta, kun pyörät sutivat jyrkänteiden reunaa.

Syrjäiseksi mielletty seutu haastaa omintakeisuudellaan vaikkapa Italian Toscanan. Portugalissa viljellään liki kolmeasataa omaa rypälelajiketta. Sauvignon blanc -rypäle on valkoviinin ystäville tuttu, mutta entäpä rabo de ovelha, lampaan takamus? Taikka keskiajalta asti punaviiniksi pullotettu mustekoira tinta cão?

Moni viljelijä vannoo paikallisten rypäleiden nimiin.

– Ne ovat Douron valtti. Ei meidän tarvitse kopioida kansainvälisiä muotivirtauksia. Tänne saapuu uteliaita ja kokeilunhaluisia ihmisiä, tuuheaviiksinen enologi Domingos Alves de Sousa painottaa.

Hän on kuljettanut meitä maastoautossa pitkin perhetiluksia kukkuloiden harjanteilla. Cumieiran kylässä Peso da Reguan lähellä asuva perhe vaalii unohdettuja rypälelajikkeita, joten heidän viininsä herättää kiinnostusta.

Quinta da Gaivosan isäntä Domingos Alves de Sousa, 66, tarjoaa mieluusti viiniä vierailleen.
Quinta da Gaivosan isäntä Domingos Alves de Sousa, 66, tarjoaa mieluusti viiniä vierailleen.

Tilan yhteydessä toimii komea vierailukeskus. Sellaisissa saa maistella juomia asiantuntevassa seurassa. Tietoiskussa kerrotaan, miksi Douron liuskekivistä rakennetut viljelyterassit ovat Unescon suojeluksessa.

Monet viiniyrittäjät kehittelevät muutakin viihdykettä. Pachecan hotelliksi kunnostetulla 1700-luvun sukutilalla järjestetään viinikursseja. Syksyisin kuka tahansa pääsee sadonkorjaajaksi. Korjuupäivän päätteeksi saa talloa rypäleitä perinteisissä kivipaljuissa.

Kuuluisa Valladon kellari kauppoineen edustaa huippuarkkitehtuuria. Ylelliset hotellit tarjoavat viinimenyy-aterioita.

Douron 40 000 hehtaarin viinitarhoista neljänneksen omistaa Symingtonin suku. Suku avasi yleisölle vastikään hulppean Bomfimin tilan, jonne on merkitty kolme kävelyreittiä. Vierailukeskuksessa toimii myös museo. 

Viininkorjuujuhlassa pelimannit panevat polkaksi.
Viininkorjuujuhlassa pelimannit panevat polkaksi.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 18/2015.

Hyvä tietää: Viinimatka Portugalissa

Näin pääset perille

Meno–paluulento Helsingistä Lissaboniin alkaen 170 e.

Lissabonista junalla Portoon 3 tunnissa. Portosta vie 1800-luvun rautatie kohti Espanjan rajaa Pocinhon kylään. Jos vuokraat auton, hyppää maisemien vuoksi junaretkelle vaikkapa Peso da Reguasta Pinhãoon. Erikoisjunia mantelien kukinta- ja viininkorjuuaikaan. linhadodouro.net

Paras aika matkustaa

Douron viinilaakson vilkkain sesonki kestää toukokuusta lokakuulle. Viiniä polkemaan pääsee varmimmin syyskuussa. Appelsiinit kypsyvät talvella, ja kylissä järjestään värikkäitä karkeloita kukkivien mantelipuiden kunniaksi helmi-maaliskuussa. Viiniköynnöksetkin vihertävät jo helmikuussa.

Ota mukaan

Tukevat retkeilykengät, sateenpitävä takki, paahteelta suojaava hattu sekä automatkalle navigaattoriin kohteiden tarkat koordinaatit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla