Lokakuinen aamu (119/292)

S

Eräänä lokakuisena aamuna, kun oli ollut pientä pakkasta yöllä, olin matkalla töihin. Auringon nousun aikaan oli niin kaunis tunnelma, että oli pysähdyttävä matkalla paikallisen uimarannan kohdalla kuvaamaan maisemaa. Joku oli jo varhain tullut pulahtamaan kylmään järveen, ja laiturille oli jäänyt hänen jalanjälkensä. Voisi sanoa, että tässä kuvausajankohta oli täydellinen, koska jalanjäljet olivat vielä näkyvissä. Olen usein miettinyt, kenen nämä jalanjäljet mahtavat olla. Tämä on minulle tärkeä kuva, koska mielestäni siinä tiivistyy suomalainen tunnelma, kylmyys, sisukkuus, luonnon kauneus, ja siinä on luonnon ja ihmisen yhteys. Lisäksi kuva on tärkeä siitä syystä, että ajoitukseni oli täydellinen. En odottanut tuntikausia sopivaa kuvaa, vaan pysähdyin vain paikalle ja nappasin kuvan. Siinä oli sattumalla osansa. Tällaisista hetkistä innokas luontokuvaaja haaveilee.

Kommentit (0)