Apteekki auttaa...

Eräällä paikkakunnalla, erääseen

apteekkiin astui eräs mies,

eräänä päivänä, illan suussa.

Kumarassa köpötteli, silti viriili,

vuoronumerolappusensa nouti,

vilkutti silmäkulmassa elohiiri.

Apteekkineiti esiin astui, tiedusteli:

Mitähän teille, herraseni?

Apteekki auttaa...

Ilahtui siitä vanha vaari:

Kah, ku kantapijät ja kaekki kutisoo,

rokahtuu rupista suut ja pielet,

ja halu oes vaemooki hiema hieroella,

jos ei sitte nii nitisis ja natisis, Bella...

Apteekki auttaa, sillälailla sanotaan,

neito nätin purnukan näytille noutaa.

Kysyy kummastellen kumara herra:

Kah, kuis häntä hipijäänsä hipasoo,

soppiiko sairaihinki sopukoihi,

käypikö kaikkii kaarteihi, kumpuloihi

ja entäis niihi noihi katvealueihi..?

Mikä lienöö nimensä, rasvase rohon?

A Helly´s Jelly S, neito nuori opastaa.

Ähellys...mittee...elekeehä sentää,

ukko urahtaa, silmänsä särkeä poltattaa.

A Helly´s Jelly S, neito lähes niiskuttaa.

Jahah, jotta sellasta salavoo,

sellastapa se, antakeeha olla, te.

Vaemoväk voes vielä vimmastuukkii,

ulukoruokintaa oes uhka, riski roema miullakii,

murahti myrtynyt maailmanmies, kumarsi

ja ulos uksesta urhomme uljas luikahti.