Erämaan hiljaisuus

Erämaan keskellä samoilen,

hiljaista on täällä.

Suuria honkia ihailen,

sininen taivas on päällä.

Mustikkamättäitä katselen,

niitä on edessä juuri.

Selkäni kumartuu, nautiskelen,

on löytäjän ilo suuri.

Varis vaakkuu jossakin,

kuuluu myös kurkien ääni.

Luonto on muuten rauhallinen,

erämaan auvoisa lääni.

Koiran haukunta lähenee,

se pirstoo hiljaisuuden.

Täällä sekin samoilee -

saanko uuden tuttavuuden?

Aurinko sulosti hymyilee,

erämaan keskellä täällä.

Sisin suuresti iloitsee,

syyskesän poutasäällä.

Mustikat ämpäriin vilahtaa,

siitä ilo on uudenlainen.

Talvella niitä maistellaan,

on retkemme suurenmoinen.