Hohde

Kesäiltana tanssia on koivupuussa
ilta-auringon kultainen loihde
vihreässä sädehtivä hohde
oksien lomasta vilkkuen kohtaa

luomakunnan sävel suloinen
rakkautensa kohti ihmistä suo
valo valoonsa solmiutuu
kaik' illan varjot häviää

odottavan syliin kulta hakeutuu
etsimään rakkaalta suudelmaa
kun laskeutuu hämärä hohteen
kohta on armas syleilyssään