Kesän kumppanit

He seisoivat siinä kaksistaan
vanha mies ja harmaa koira
Oli kesä juuri kauneimmillaan
ol lintusten ääni soiva

Toisiaan saattoivat kumppanukset
mies ja vanha koira
Voivat vieläkin kuulla suven sen
se on vihreä kainus oiva

He Juhannukseen kulkivat kahdestaan
mies ja vanha koira
Toisiaan matkalla tarkkaillen
jaksatko ystävä roima

Perille pääsivät ystävykset
mies ja vanha koira
On aina muistoisssa keväinen
äiti-suven syli soiva

He huumassa alla lehmuksen
katsoivat sinisuveen
Onneksi pitkä aika on
hyiseen talvilumeen