Keskiviikko
Reippaana
aamulla
kipaisit
avaimet,
salaa
tietenkin
aavistin,
haistoin
duunarille
ominaisella
nenällä
sinua
uskalsin
tervehtiäkin
outoa,
miten
aamun
kiire
sitten
edelleen
nähdessämme
illalla
kieltäytyi
oudosti
katoamasta,
oikeastaan
nimenomaan
aiheutti
akuuttia
närästystä.
Silti,
uudelleen,
useinkin,
kernaasti
kokisin
odotuksen,
juuri
aamuisen.