Kun elämä hajoaa

Juttu niin turha,
kuin oikeusmurha.
Kärsijöitä monta,
vielä kasvotonta.
Ei tästä voida puhua,
tää on vain pelkkää huhua.

Niin moni ei voi sietää,
niin moni ei voi tietää,
mikä tähän johti,
miks´ hengen heiltä otti.

Pitkään kestää suru,
mieltä repivä kuru.
Ajatusten piina,
valju, valoton viima.

Vielä tästä noustaan
kun mieli vihdoin joustaa.
Kai aika parantaa haavat,
ja pensaat peittää aavat.