Maitotyttö

Niin hiljaa, niin hiljaa,
ilta-aurinko maillensa vaipuu,
ja tuuleen elokuun ilta haipuu.

Vaan maitotyttö mi vaisu,
hiljaa istuu iltaa tummenevaa,
luona maitokopin yksinään.

Auringon viimesäteet keltaisen viljan kultaa,
vieno tuuli sen lainehtimaan saa,
kuni meren mainingit ne kultaisia ois.

Niin hiljaa, niin hiljaa,
maitotyttö hinkkeineen aatoksiinsa vaipuu,
aurinko kaukaisen metsän taakse haipuu,
kuuluu pamaus kauhea,
ja maitotytön hameenhelma heilahtaa,
aiseman ylle laskeutuu ah,
suolistokaasun mieto tuoksu.