Sade riippuu enää pilvistä,

kun ravistelen hellästi ylläsi nuokkuvaa

kasteentuoksuista pensasta.

Kasvoillesi varisevat pisarat

herättävät sinut haaveistasi.

Jokainen niistä, kuin oma pieni Universumi

ja sinä;

olet täynnä maailmankaikkeuksia,

Luomisen pilareita, tähtien vöitä.

Sitten kun sade viimein tipahtaa pilvistään,

se yllättää meidät;

kietoutuneina omaan pieneen maailmaamme.

Hikipisara ihollasi;

yksi monista,

jotka luomme tänään yhdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla