Reppu

Minun reppuni
se ei ole
mukava

sopivakaan se ei
silti ole

sitä ei voi
kuvailla

suuruutta ei painoa

väriä
materiaalia

tiedän vain että
repussa on koko
elämäni

iloineen suruineen
elämän koko kirjo

ilot voisivat
sitä keventää

murhetta kun pakattiin
ilon piti väistyä
sillä surua pakattiin
niin paljon

joskus minä taitun
tämän taakan alla

reppu on osa
minua

siksi sitä ei
voi jättää
sitä ei voi toinen
kantaa

minä en tiedä
miten se
avataan

tiedän vain ettei
sitä muut
näe
eikä iloa
ole
ilon reppuja
ei ole
sillä ilo on
höyhenenkevyt

surua on
murhetta
mietin kuinka suureksi
tuo reppu vielä
kasvaa

kun kyydissä koko elämä
ja taitan matkaani
kävellen