Riimittelijän kevät

Sanan säilää käyttelen
mennen ja tullen
se on parasta hupia
sopii hienosti mullen.

Ikkunoita lastalla vetelen
riimit mielessä seilaa
ikävä työ käy kuin leikki
lasiin kirkkaaseen päivä itseään peilaa.

Keväiselle pihalle pistäännyn
kukkapenkkien luo
väriloisto henkeä salpaa
päässä lainehtii uusien säkeiden runsas vuo.

Piiri pieni pyörii
nyt tanssii jo kärpäsetkin
runoratsun kaviot tulta iskee
williviini seinällä puhkesi lehtiin.