
”Tämä runo syntyi, kun varastoin lankakerien loppuja isoon lasitölkkiin”, sanoo runon kirjoittaja, helsinkiläinen Hille Pekkanen.
Eriväriset lankakerät
sotkussa sisälläni.
Kaikkein tummimmat
solmuissa pahiten.
Ne helpointa olis selvittää,
jos jokaisen solmun aukaisen.
Ajatuksen loppuun asti mietin
ja tiukalle kerälle kerin.
Kerät, kaiken väriset,
lasipurkkiin laitan.
Sen vaaleanpunaisen
angoran kevyen
kerimättä
päällimmäiseksi asettelen.
Hille Pekkanen kertoo:
”Olen tarkkailijaluonne ja kirjoitan runoja havainnoistani.
Useimmat kertovat pitkään kestäneestä parisuhteestani.
Tämä runo syntyi, kun varastoin lankakerien loppuja
isoon lasitölkkiin. Joukossa oli pieniä keriä,
jotka olivat jääneet omalta äidiltäni.”
Runo on julkaistu ET-lehdessä 10/2022.