Sutjakka satakilone

Peili se pilikkoo:

rupsahtanu rumilus out,

pohkeetki kuin Gutzeit´in tukit.

Herreehä, herra, jo!

Pittäähän tuo tunnustoo;

voeta lätreen leivälle,

kahveeta ussein kittoon

ja tupakkiki röyhyvvää.

Silti helluni heliä kuiskoo:

sutjakka satakilone out,

elä vielä jokkeen hyppee.

Ee rakkaas kiloja mittoo.

Sopivan sokkee lempi on.

Ka, ikinuor hirvas out,

rinssikii, jos nii sovitaan,

ja sankar suur, sylliini sopiva.