Vuodet ei armoa anna!
Vuodet ei armoa anna,ne vaatii:
Menneitä mukanasi kanna.
Joskin auringon säteitä kasvos saa'
ne sinua ihanasti kaunistaa.
Silti:ei nouse enää reippaasti sun
jalkas ja niin sulle paljastuu,
ei aikana tulevana enää nuorru
vaan vanhentuu.
Ei kroppasi oikein mittaansa suorru.
Kumaruus ja uusi tahti mukaansa
ottaa,hidastaa,sieltä täältä
kolottaa!!
Vastaan sanon:Nyt kyllä lopetat NUO
tunnelmat,et kai vaan periksi anna?
Nouse ylös,ojenna ja ojenna
siinä pidä,purista! Lihakses
vielä lujittuu ,sä sisua,reippautta
itsees lataa.Nouse,istu,kävele
ja ole iloinen,niin sitä rataa!
Joka päivä huomata saat,
vielä löydät menneen itsesi ja
olosi voimakkaat!
