Yksin kotona

Hän istuu huoneessa yksinään
ja katsoo ulos ikkunasta.
On ilta ja hieman jo hämärää,
valot syttyivät äsken vasta.

Ovat lapset kotoa lähteneet,
he ovat jo omillansa.
Näin vanhuksen ovat jättäneet,
omaan huoneeseen yksinänsä.

Hän joka päivä odottaa,
että joku tulisi luokseen.
Usein vain turhaan vartoaa,
mutta rakkauden tuntee vuokseen.

Lapset kaikki kaukana asustaa,
on heillä niin kiireinen tahti.
Oma elämä voimia rasittaa,
se on tämän ajan mahti.

Ilta jo alkaa hämärtää,
joku pihalla astelee juuri.
Tuleeko joku nyt tervehtimään -
siitä ilo olisi suuri.