Olen luvannut auttaa aikuista lastani opintolainan takaisinmaksussa, koska hän on työtön ja vähissä varoissa. Kuinka suuren summan voin vuodessa käyttää hänen auttamiseensa, jotta välttyisin lahjaverolta? Äiti vain

Lahjavero koskee lahjan saajaa eikä antajaa, joten sinulle sitä ei voida määrätä.

Jotta lapsesi välttyisi lahjaverolta, voit antaa hänelle kolmen vuoden sisällä rahaa yhteensä korkeintaan 3999 euroa, tai maksaa pois saman verran hänen lainojaan.

– Vaikka lapsen opintokulujen maksamista sinänsä ei katsota lahjaksi, opintolainan takaisinmaksu lapsen puolesta on lahjaveron alaista. Eihän verottaja voi tietää, mihin opintolaina on aikanaan käytetty, selittää johtava lakimies Päivi Kaari Veronmaksajat ry:stä.

Voit kyllä tukea lastasi muulla tavoin, esimerkiksi maksamalla hänen vuokransa. Lahjaveron välttämiseksi on tärkeää, että maksat vuokran itse suoraan lapsesi vuokranantajalle. Rahan antamisessa kannattaa olla tarkkana.

Danske Bankin varallisuudenhoidon johtaja lahjoittaa sukulaislapsilleen säännöllisesti summat, jotka jäävät juuri alle verotusrajojen.

Susanna Miekk-oja, 67, ja Uuna Saarela 19, Helsinki

Danske Bankin varallisuudenhoidon johtaja Susanna Miekk-oja on neuvonut lukuisissa tilaisuuksissa, miten varallisuutta kannattaa siirtää jälkipolville. Hän tekee itse niin kuin opettaa ja on jo vuosia jakanut omaisuuttaan.

Miekk-ojalla ei ole omia lapsia, joten hän lahjoittaa sisarensa lapsille ja lastenlapsille sekä puolisonsa lastenlapsille summat, jotka jäävät juuri alle verotusrajojen. Viisi lasta ja nuorta saavat kukin kuukausittain 110 euroa rahasto-osuuksina eli yhteensä Miekk-oja lahjoittaa heille lähes 7 000 euroa vuodessa.

”Nuorten etu on aika. Heille kannattaa sijoittaa tuottohakuisesti.”

Koska rahastoja ei tarvitse aktiivisesti hoitaa, ne ovat helppo sijoituskeino. Toisin kuin tilillä, sijoituksissa kertyy tuottoa tuotolle ja lahjoitus poikii.

– Nuorten etu on aika. Heille kannattaa sijoittaa tuottohakuisesti ja osakepainoisesti, vaikka itse karttaisi riskiä.

Kolmelle työikäiselle Miekk-oja on tehnyt pitkäaikaissäästösopimukset, joihin hän siirtää 5 000 euroa joka kolmas vuosi. Saajat voivat vähentää maksut verotuksessa, joten vähennyksen osalta ne ovat kuin ilmaista velkaa valtiolta. Varojen takaisinmaksu alkaa, kun edunsaajat jäävät eläkkeelle. Nostettaessa tuotoista maksetaan pääomaveroa.

”Jatkan rahastosijoituksia, kunnes nuoret täyttävät 24 vuotta.”

– Jatkan rahastosijoituksia, kunnes nuoret täyttävät 24 vuotta. Olen testamentissa määrännyt, että varallisuudesta irrotetaan riittävä summa, jos kuolen ennen tätä.

Miekk-ojalla on suunnitelmat myös siltä varalta, että elämä yllättää ikävästi. Hän on tehnyt edunvalvontasopimuksen, ja testamentti, jossa avopuolisot huomioivat toisensa, on lähes valmis. Mietinnässä on enää vain mökin omistajuuden siirtäminen niin, että hallintaoikeus säilyisi.

Ilo antaa

Antaminen on Miekk-ojasta hauskaa. Hänestä on ilo nähdä sen vaikutus. Kukin antaja voi toimia tavallaan.

– Yksi antaa aikaa, toinen leipoo hyvän kakun. Olen aina töissä enkä osaa leipoa, mutta minulla ja avopuolisollani on osake- ja rahastosijoitusten tuottojen ansiosta hyvä taloudellinen tilanne.

”Pitää varmistaa, että varat riittävät hoivaan.”

Miekk-oja korostaa, että omat tarpeet on pantava etusijalle.

– Pitää varmistaa, että varat riittävät hoivaan ja kaikkeen muuhun, mitä haluaa tehdä. Oman asunnon arvosta kannattaa hankkia realistinen näkemys.

Halusipa lahjoittaa tai testamentata, suunnitelmista on hyvä keskustella asianosaisten kanssa. Miekk-oja ymmärtää, että rahaan ja kuolemaan liittyvistä asioista voi olla hankala puhua. Hänkin vetkutteli aikansa.

– Lopulta keskustelu tuntui hyvältä, jotenkin vapauttavalta.

”Lahjoita vain, jos rahaa jää yli oman tarpeen.”

Käyttörahat tiskaamalla

Vanhin Miekk-ojan rahastolahjoja saaneista lapsista, siskon lapsenlapsi Uuna Saarela aloitti tänä syksynä matematiikan opinnot Helsingin yliopistossa. Saarela on opinnoista innoissaan.

Miekk-ojan ansiosta Saarelalla on mukava pääoma rahastoissa. Rahastojen tämän päivän arvosta tuottojen osuus on liki puolet.

– Se on tuntuva turva. Säästöt antavat vapautta tulevaisuuden suunnitteluun.

Saarela ei halua, että raha lipuu pois, kuten kesätyöpalkalle tahtoi käydä. Kansainvälisyyteen kasvaneena hän suunnittelee maisteriopintoja maassa, jonka kieltä ei vielä osaa. Tuolloin säästöt voivat olla tarpeen. Opintorahan lisäksi Saarela saa palkkaa tiskaamalla viikonloppuisin ravintolassa.

– Tuntuu hyvältä olla hyödyllinen. Olen myös siivonnut varastossa.

– Saatkin mökillä hyödyntää taitojasi, Miekk-oja virnistää.

ET:n toimittaja Heimo Hatakka vaihtoi omakotitalonsa lämmönlähteen maalämpöön. Valmista tuli viikossa.

Heimo Hatakka, 52, espoo

”Talomme on rakennettu kolmessa vaiheessa. Ensimmäistä, 1950-luvun alussa rakennettua osaa on laajennettu 1960-luvun alussa siivellä, jossa on pari huonetta lisää sekä kellari ja puolikorkea vintti. Kolmannessa laajennuksessa vuonna 2007 vintistä korotettiin asuintilaa.

Kun ostimme talon 1990-luvun alussa, lämmitysjärjestelmä ei mahtunut korjaustöiden top 20 -listalle. Sen vuoro koitti 25 vuotta myöhemmin, kun oli hoidettu pintaremontit, vaihdettu lattiat, uusittu keittiö, lisätty eristystä, asennettu takka, tehty terassia, vaihdettu katto ja ulkoverhous sekä lopulta maalattu koko hoito. Siinä sivussa myös lapset ehtivät aikuisiksi.

Kolmekymppinen vaihtoon

Talon lämmitysjärjestelmänä oli turkulaisen Jämätekin valmistama lähes kahden kuution kokoinen lämminvesivaraaja, joka tuotti sekä lämpimän käyttöveden että kiertoveden pattereihin. Vuonna 1986 asennettu systeemi toimi, mutta halvaksi tai kovin tehokkaaksi sitä ei voinut kehua.

”Kovasta sähkönkulutuksesta huolimatta alakerrassa sai palella pakkasilla.”

Vesi lämpeni kolmella sähkövastuksella, joista kaksi toimi yösähköllä ja yksi päiväsähköllä. Etenkin talvisaikaan sähkölasku oli melkoinen, kun myös päiväsähkövastus oli käytössä. Kovasta sähkönkulutuksesta huolimatta alakerrassa sai pahimmilla pakkasilla palella.

Ensimmäinen lämmitysinvestointimme olikin varaava takka, joka auttoi lyhentämään lämmityskautta ja toimi lisälämmön lähteenä kovilla pakkasilla.

Mielessä alkoi kyteä huoli, miten kauan 30-vuotias varaaja vielä palvelee. Ja mitäs jos se pettää Murphyn lain mukaisesti yllättäen ja kylmimpään aikaan vuodesta?

Päätös lämmitysjärjestelmän uusimisesta kypsyi pikkuhiljaa. Kuuntelin käyttäjien kokemuksia maalämmöstä, moderneista lämpökattiloista, ilmalämpöpumpuista, hybridivaraajista ja kaukolämmöstä. Koska talossa oli toimiva patteriverkosto, järkevimmiltä tuntui kytkeä uusi lämmönlähde vanhaan lämminvesikiertoon.

”Arvostan huolettomuutta ja helppoutta.”

Arvostan lämmityksen huolettomuutta ja helppoutta. Elämässäni on sen verran kiireitä, etten halua lämmityksestä harrastusta. Niinpä vaihtoehdot olivat lopulta maa- ja kaukolämpö.

Kuluja räknäillessä selvisi, että kaukolämpöön siirtyminen olisi alussa hieman halvempaa, mutta maalämmön puoleen vaakaa kallisti pienempi riippuvuus ostoenergiasta ja sen hinnan kehityksestä.

Maltillinen myyjä vakuuttaa

Lopulta asian ratkaisi myyntiedustaja, jonka argumentit olivat maltillisia ja asiantuntevia. Myös kirjallinen tarjous herätti luottamuksen. Teimme kaupat maalämmöstä.

”Purkutyöt ja asennus valmistuivat noin viikossa, kuten oli luvattukin.”

Purkutyöt ja asennus valmistuivat noin viikossa, kuten oli luvattukin. Kaivon porauksen, sen putkituksen ja vaakavedot pihamaalla hoiti alihankkija, samoin tarvittavat sähköasennukset. Kommunikaatio pääurakoitsijan ja alihankkijoiden kesken toimi katkottomasti.

Viime talvi oli asumishistoriamme viluttomin. Myös takuu tuli testattua. Yhtenä aamuna lämpöpumppu seisoi. Asentaja saapui ja paikansi vian. Kylmämodulissa oli valmistusvirhe, ja se meni vaihtoon.

Kannattiko?

Maalämpö on lämmittänyt taloa yhden lämmityskauden. Sähkönkulutus on laskenut selvästi:

Sähkönkulutus loka-huhtikuussa

  • Talvi 2016-2017 maalämmöllä, 12062 kWh
  • Talvi 2015-2016 vanhalla järjestelmällä, 21 348 kWh
  • Talvi 2014-2015 vanhalla järjestelmällä, 21389 kWh
  • Sähkön säästö noin 9300 kWh per vuosi, rahassa noin 1 000 e

Näin maalämpö asennetaan

  1. Maalämmön asennus alkaa energiakaivon poraamisella. Toimenpide on luvanvarainen. 130 metrin syvyisen energiakaivon poraaminen käy ammattimieheltä sukkelasti puolessa päivässä. 
  2. Vuonna 1986 asennettu turkulaisen Jämätekin valmistama lämminvesi-varaaja (taustalla) on lähes kahden kuution kokoinen. Se vie kokonaisen huoneen verran tilaa ja kuluttaa reippaasti sähköenergiaa. 
  3. Lämminvesivaraajan purku vie kahdelta mieheltä päivän, sillä laite on lujaa tekoa. Jos purkutyön tekisi itse, euroja säästyisi, mutta homma vaatisi pitkää pinnaa, kunnon työkalut ja hiukan kokemusta. 
  4. Kun maalämpökaivo on porattu, kaivo putkitetaan ja putket kuljetetaan maan alla sisään kiinteistöön. Energiakaivo kannattaa sijoittaa paikkaan, josta putkituksen saa vietyä luontevasti kiinteistöön ja maalämpöpumpulle. 
  5. Energiakaivossa peruskallio lämmittää bioetanolin ja veden seosta. Energiakaivo on pitkäikäisin osa maalämpöjärjestelmää ja toimii yleensä useamman maalämpöpumppusukupolven ajan. 
  6. Pumpun asennus loppusuoralla. Lämpöpumpputekniikan kehittyminen 2000-luvulla on parantanut maalämpöpumppujen lämpökertoimia selvästi. 

Lue myös: