Seniorit käyvät nuoria vilkkaammin vaaliuurnilla. Eurovaaleissa heitä kiinnostavat EU-kriittiset näkemykset ja nuoret ehdokkaat.

Euroopan parlamentin vaalit  kiinnostavat kansalaisia vähemmän kuin vaikkapa eduskuntavaalit. Vain 17, 1 prosenttia äänestäjistä antoi nyt äänensä ennakkoon. Se on vähemmän kuin edellisissä eurovaaleissa.

– Valitettavasti nämä vaalit eivät näytä kiinnostavan. Yleispoliittinen tilanne on sellainen, että olisi voinut kuvitella, että se innostaisi äänestämään, sanoo vaalitutkija Sami Borg.

Hänen mielestään vielä ei kannata heittää kirvestä kaivoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Jokainen voi käyttää äänioikeuttaan varsinaisena vaalipäivänä ensi sunnuntaina. Toiveeni on, että äänestysprosentti olisi korkeampi kuin eurovaaleissa vuonna 2009. Mutta tilanne ei näytä kovin hyvältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Äänestäminen tärkeä perinne

Yleensä harvaan asuttujen alueiden asukkaat ja iäkkäät käyvät äänestämässä eniten ennakkoon. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa ennakkoon äänensä antaneista oli eläkeikäisten osuus kaksi kolmasosaa kaikista kotimaassa ennakkoon äänestäneistä.

Äänestäminen on iäkkäille tärkeä perinne myös vaalipäivänä.

– Kyselytutkimukset kertovat, että viime eduskuntavaaleissa yli 65-vuotiaiden äänestysprosentti äänestyspäivänä oli noin 80. Se oli  noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin kokonaisäänestysprosentti, Borg kertoo.

Alle 25-vuotiaiden äänestysprosentti oli tuolloin noin 40. 

– Eurovaaleissa tilanne lienee samansuuntainen.

Mikä senioreita kiinnostaa?

Borg uskoo kyllä, että  suurissa kaupungeissa asuvat, koulutetut nuoret käyttävät äänioikeuttaan. Esimerkiksi vihreiden ja kokoomuksen kannattajat ovat aktiivisia.

Senioreita kiinnostavat talouteen ja verotukseen liittyvät asiat sekä EU-kriittisyys. Ympäristöteemat saavat nuoret liikkeille.

Iäkkäät antavat tilaa nuorille

Senioreiden äänestysinto ei välttämättä ole näkynyt vaalituloksissa.

– Voisi ajatella, että kaikissa ikäryhmissä ihmiset äänestäisivät oman ikäistä ehdokasta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Monet iäkkäät antavat jo tilaa nuoremmille ja äänestävät heitä.

Aikaisemmin etenkin ikäihmiset olivat puolueuskollisia. Enää niin ei ole, Borg toteaa.

– Myös eläkeikäiset vaihtavat puoluetta. Esimerkiksi perussuomalaiset sai viimeisissä eduskuntavaaleissa myös ikääntyneiden ääniä.

Tuttua helpompi äänestää

Eurovaaleissa matala äänestysprosentti kertoo siitä, että vaalit ovat valtakunnalliset. Tuttuja, oman alueen ehdokkaita ei ole läheskään yhtä paljon kuin eduskunta- tai kunnallisvaaleissa.

Koska europarlamenttiin pääsee vain kolmetoista suomalaista, kakki ikäluokat eivät varmankaan ole edustettuina tasapuolisesti.

Koko Suomen edustaja

Vaikka seniorit äänestäisivät vilkkaammin kuin nuoret, ei se Borgin mukaan näy siinä, minkälaista politiikkaa europarlamentissa tehdään.

– Valittujen täytyy edustaa Suomea ja suomalaisia tasapuolisesti eikä vain omaa aluettaan tai ikäryhmää. Meillä on monia kaupunkeja ja maakuntia, jotka jäävät ilman omaa edustajaa, Borg toteaa.

Viime eduskuntavaaleihin valittiin aikaisempaa iäkkäämpiä edustajia. Eurovaaleissa eduskunnan ulkopuoliset puolueet ovat tuoneet  huomattavan määrän keski-ikäisiä ja aika nuoria ehdokkaita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla