Eläkkeelle lähtöä lykkäävä saa vastedes palkkioksi pysyvän korotuksen eläkkeeseensä. Työntekoa ennen eläkeikää vähentävältä puolestaan leikataan eläkettä pysyvästi. Muutokset johtuvat vuoden 2017 alussa voimaan tulleesta eläkeuudistuksesta. 

Eläkeuudistus nosti vuoden 2017 alusta eläkkeelle pääsyn alaikärajaa kaikilta vuoden 1954 jälkeen syntyneiltä. Tavoitteena on pidentää suomalaisten työuria. Työntekoon myös houkutellaan uudenlaisin porkkanoin, jotka tuovat lisää euroja eläkkeeseen.

Nyt eläkettä ansaitaan läpi työuran samat 1,5 prosenttia vuositulosta. Vuosina 2017–2025 eletään siirtymäaikaa, joka takaa 53–62-vuotiaana tehdyn työn ansioista hieman suuremman kertymän eli 1,7 prosenttia.

Lykkäyskorotus töissä jatkajalle

Uudistus lopetti eläkevuosien töistä maksetun 4,5 prosentin superkarttuman. Sen tilalle tuli lykkäyskorotus, joka tehdään jo ansaittuun eläkkeeseen. Jos siis jatkaa työntekoa eläkeiän alarajan saavutettuaan, saa jokaisesta työntekokuukaudesta 0,4 prosentin pysyvän korotuksen eläkkeeseensä.

Vuoden mittainen työrupeama eläkeiässä nostaa karttunutta eläkettä 4,8 prosenttia. Jos eläkettä olisi vaikkapa 1500 euroa, lykkäyskorotus olisi 72 euroa kuukaudessa. Lisäksi jatkovuoden palkasta ansaitaan normaali 1,5 prosenttia eläkettä. Vaikutus lopulliseen eläkkeeseen kannattaa selvittää omasta työeläkelaitoksesta

Osittain eläkkeelle voi lähteä 61 vuotta täytettyään. Silloin voi alkaa nostaa kertyneestä eläkkeestä joko puolet tai neljäsosan. Tämä pienentää jo ansaittua eläkettä lopullisesti.

Leikkaus kohdistuu nostettuun osaan ja on 0,4 prosenttia jokaiselta varhennuskuukaudelta eli 4,8 prosenttia jokaiselta vuodelta.

Pysyvää pienennystä eläkkeeseen pystyy nyt paikkaamaan joustavammin kuin mitä aiempi osa-aikaeläke mahdollisti. Uusi osittainen varhennettu vanhuuseläke nimittäin sallii osittaisen, kokopäiväisen tai vaikka pätkittäisen työnteon eläkeaikana ilman rajoituksia.

Tarkka laskelma eri vaihtoehtojen vaikutuksista on hyvä pyytää omasta työeläkelaitoksesta.

Työeläkeuudistus toi tarjolle myös uuden, sairauteen perustuvan työuraeläkkeen, jonka alaikäraja on 63 vuotta. Tämä eläkemuoto edellyttää lähes tauotonta 38 vuoden työuraa erittäin raskaassa työssä, joten tätä eläkettä tulee saamaan vain harva.

Elinaikavähennyksestä arvio 57-vuotiaille

Jos aiot eläkkeelle heti vanhuuseläkeiän koittaessa, muista elinaikakerroin. Vuonna 2010 käyttöön otettu elinaikakerroin  leikkaa kuukausieläkettä, jotta eläkesumma riittäisi, vaikka elinaika pitenee.

Eliaikakertoimen vaikutus eläkkeisiin on vielä melko pieni, mutta vuosi vuodelta se kasvaa. Esimerkiksi vuonna 1955 syntyneeltä kerroin vie 3,7 prosenttia eläkkeestä. Vuodesta 2017 alkaen kukin ikäluokka saa 57-vuotiaana arvion omasta vähennysprosentistaan.

Elinaikakertoimen aiheuttaman eläkkeen leikkauksen voi paikata jatkamalla työntekoa hieman pidempään eli tavoite-eläkeikään saakka. Vuoden 1955 ikäluokan tavoite-eläkeikä on 64 vuotta 1 kuukausi, siis 10 kuukautta yli eläkeiän alkamisajan.

Jo maksettavia eläkkeitä vuoden 2017 uudistukset eivät muuta. Työeläkettä sai vuonna 2016 yhteensä  900 000 suomalaista. Naisten työeläke Suomessa oli keskimäärin 1 262 euroa ja miesten 1 692 euroa. Pienimpiä työeläkkeitä täydentää Kelan maksama kansaneläke, yksin asuvalla sen tuloraja on 1 300 euroa.

Lue lisää eläkeuudistuksesta täältä.