Milloin ja miten eläkkeelle jäädään? Pääseekö työtön vielä eläkeputkeen? Katso viisi tärkeää kysymystä eläkkeelle jäämisestä. Lisää kysymyksiä ja vastauksia aiheesta voit lukea ET-lehdestä 14/2024.
1. Miten eläkkeelle jäädään?
Ensimmäiseksi kannattaa olla yhteydessä omaan työnantajaan ja sopia, milloin on viimeinen työpäiväsi.
Työsuhde tulee päättää viimeistään eläkkeen alkamista edeltävän kuun loppuun. Eläkkeen maksu alkaa aina kuun alusta. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, saako työntekijä kertyneet lomat vapaina vai rahana.
Tee eläkehakemus viimeistään kuukautta ennen eläkkeen alkua.
Täytä tämän jälkeen eläkehakemus. Hakemuksesi vastaanottaa ja eläkepäätöksen antaa se työeläkeyhtiö, jossa olet viimeksi ollut vakuutettuna eli yhtiö, jossa työnantajallasi on työntekijän eläkevakuutus. Saat sen selville osoitteessa tyoeläke.fi.
Tee hakemus viimeistään kuukautta ennen eläkkeen alkua. Kun täytät hakemuksen sähköisenä, sen käsittely on nopeampaa.
Työeläkekortti tulee automaattisesti postitse eläkepäätöksen saamisen jälkeen.
2. Muuttuuko verotus?
Kun olet saanut eläkepäätöksen, tilaa eläkettä varten uusi verokortti. Jos työskentelet eläkkeellä ollessasi, tarvitset lisäksi erillisen verokortin palkkaa varten.
Eläkkeestä jää käteen vähemmän rahaa kuin samansuuruisesta palkasta, koska eläkkeestä ei peritä samoja vakuutusmaksuja kuin palkasta, vähennyksiä tehdään vähemmän ja ja sairaanhoitomaksua peritään korotettuna.
3. Onko eläkkeelle pakko jäädä?
Alimman eläkeiän täyttyminen ei ole peruste irtisanoa työsuhdetta, eli työnantaja ei voi määrätä ketään eläkkeelle.
Työsuhde päättyy automaattisesti vasta ylimpään vanhuuseläkeikään, joka on syntymävuodesta riippuen 68–70 vuotta.
Työnteolle ei ole olemassa yläikärajaa.
Mikään ei estä työnantajaa ja työntekijää sopimasta työsuhteen jatkumisesta vielä ylimmän eläkeiän täyttämisen jälkeenkin. Yläikärajaa työnteolle ei ole.
Julkisella sektorilla ei kuitenkaan voi, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, jatkaa virassa enää ylimmän eläkeiän jälkeen. Töitä voi yhä tehdä, mutta ei vakituisessa työsuhteessa.
4. Voiko eläkkeellejäämistä aikaistaa?
Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvasi osa-aikaeläkkeen vuonna 2017.
61 vuotta täytettyäsi voit ruveta nostamaan osan edellisen vuoden loppuun mennessä kertyneestä vanhuuseläkkeestäsi. Alaikäraja nousee vuonna 1964 syntyneillä 62 vuoteen ja sitä nuoremmilla asteittain ylöspäin.
Eläkkeen nostaminen varhennettuna pienentää varsinaisessa eläkeiässä maksettavaa eläkettä.
Varhennettuna voi nostaa joko 25 tai 50 prosenttia eläkkeestä. Samalla voit halutessasi jatkaa työssä joko koko- tai osa-aikaisesti. Näin voit säädellä käytettävissä olevaa rahan ja vapaa-ajan määrää haluamallasi tavalla.
Eläkkeen nostaminen varhennettuna pienentää varsinaisessa eläkeiässä maksettavaa eläkettä. Tarkan vaikutuksen voit selvittää työeläkeyhtiöiden verkkosivujen laskurilla.
Täyttä eläkettä ei voi saada ennen alinta vanhuuseläkeikää.
5. Kuka pääsee eläkeputkeen?
Pitkään työttömänä olleet eivät enää voi hakea työttömän vanhuuseläkettä aiemmin kuin muut.
Eläkeikää lähestyvät työttömät voivat kuitenkin tietyillä ehdoilla saada ansiopäivärahan lisäpäiviä sen jälkeen, kun ansiopäivärahaa on maksettu enimmäismäärä.
Ansiopäivärahaa voi saada jopa neljän vuoden ajan enimmäisajan täyttymisen jälkeen.
Ansiopäivärahan lisäpäiviä voit saada enimmäisajan päättymisen jälkeen sen kalenterikuukauden loppuun asti, jona täytät 65 vuotta. Se edellyttää, että olet syntymävuodestasi riippuen 61–62-vuotias ennen ansiopäivärahan enimmäisajan täyttymistä. Ansiopäivärahaa voi saada siis jopa neljän vuoden ajan enimmäisajan täyttymisen jälkeen.
Lisäpäiväoikeus poistuu vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä.
Mikäli Orpon hallituksen esitys menee läpi, vuonna 1963 syntyneillä ikäraja nousee ensi vuonna 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen. Lisäpäiväoikeus poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä.
ET-lehdestä 14/2024 vastaamme myös kysymyksiin eläkkeen suuruudesta, eläkkeen kerryttämisestä, tutkintojen vaikutuksista sekä eläkkeelle jäävän terveydenhuollosta ja tuista. Asiantuntijana Yksikön päällikkö Riikka Naski Eläketurvakeskuksesta. Tilaajana voit lukea koko jutun täällä. Jos et ole tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun tai tilaa lehti tästä.
3 faktaa eläkkeestä
- Jos työstä kertynyt työeläke jää pieneksi tai sitä ei ole kertynyt lainkaan, kansaneläke ja takuueläke takaavat toimeentulon eläkkeellä.
- Vuonna 2023 Suomessa oli 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa. Pelkkää työeläkettä heistä sai 66 prosenttia. Sekä kansaneläkettä että työeläkekettä sai 29 prosenttia ja pelkästään kansaneläkettä 5 prosenttia eläkkeensaajista.
- Eläkkeelle jäädään eniten vuoden alussa sekä elo–syyskuussa. Vuonna 2023 eläkkeelle siirtyi noin 40 000 ihmistä.