Ethän maksa turhasta? Näin saat järkeä laskujen maksuun

1. Voiko laskujen maksamisessa säästää rahaa?

Laskuja on nykypäivänä mahdollista maksaa monella eri tapaa. Käytössä ovat niin e-lasku, sähköpostilasku, paperiset laskut kuin suoramaksukin.

Sähköisesti saapuvat laskut ovat useimmiten maksuttomia. Paperilaskuista voi sen sijaan joutua pulittamaan isojakin summia. Esimerkiksi teleoperaattorit perivät paperilaskun lähettämisestä noin viisi euroa per lasku.

Paperilaskun lähettämisestä voidaan periä 5 euroa.

Jos moni omista laskuista tulee siis kotiin edelleen paperisena, voi sähköiseen laskujen maksuun siirtymällä säästää isojakin summia.

2. Mitä eroa on e-laskulla ja sähköpostilaskulla?

Sähköpostilasku on kuin paperilasku, joka tulee omaan sähköpostiin viestin mukana. Se näyttää perinteiseltä laskulta, mutta on sähköisessä muodossa.

Sähköpostilaskusta maksun saajan tiedot tulee itse naputella verkkopankkiin. Jos laskussa on viivakoodi, sen voi skannata pankin mobiilisovelluksen avulla.

E-lasku on puolestaan suoraan omaan verkkopankkiin kilahtava lasku. Siitä näkee samat tiedot kuin sähköposti- ja paperilaskuistakin.

Maksaminen on kuitenkin helpompaa, sillä viite- ja tilinumerotiedot ovat jo valmiiksi verkkopankissa. Siten laskun hyväksyminen onnistuu parilla klikkauksella. Maksu ei myöskään voi vahingossa lähteä väärään osoitteeseen näppäilyvirheen vuoksi.

3. Miten otan e-laskun käyttöön?

E-laskun voi ottaa käyttöön samalla, kun maksaa paperi- tai sähköpostilaskua verkkopankissa. Sivusto ilmoittaa yleensä automaattisesti, mikäli vaikkapa toistuva puhelinliittymä- tai sähkölasku on mahdollista muuttaa e-laskuksi.

E-lasku ei voi vahingossa lähteä väärälle tilille näppäilyvirheen vuoksi.

E-laskun voi tilata myös etsimällä verkkopankista uusia e-laskuja koskevan välilehden. Usein sen löytää nimellä ”tilaa e-lasku”. Sieltä aukeaa hakukenttä, johon voi kirjoittaa haluamansa laskuttajan nimen ja tilata laskun sähköisesti sitä kautta.

Kun e-laskusopimuksen on tehnyt, voi tulevista e-laskuista pyytää maksuttoman ilmoituksen sähköpostilla tai tekstiviestillä. Siten laskujen saapuminen ei jää huomaamatta.

4. Mikä on suoramaksu?

Suoramaksu on hyödyllinen silloin, kun omia verkkopankkitunnuksia ei ole. Oman pankkinsa kanssa voi tehdä suoramaksusopimuksen useimmiten konttorissa tai puhelimitse. Jatkossa pankki saa laskun tiedot ja veloittaa maksun eräpäivänä suoraan tililtä.

Jokaisesta tulevasta laskusta saa myös itselleen paperisen ilmoituksen kotiin. Näin on mahdollista pysyä perillä siitä, millaisia summia tililtä on lähdössä.

Laskuttaja voi periä kotiin lähetettävästä maksuilmoituksesta kuluja. Suoramaksu itsessään on sen sijaan useimmiten maksuton palvelu. Sitä käyttämällä voi siis säästää kulut, jotka syntyvät laskun maksamisesta konttorissa tai maksupalvelukuorella.

Laskuttaja voi periä kotiin lähetettävästä maksuilmoituksesta kuluja.

Jos käytössä on verkkopankkitunnukset, samankaltaisen palvelun saa käyttöönsä kytkemällä e-laskuun automaattisen veloituksen. Myös silloin maksu lähtee tililtä automaattisesti kuukausittain valittuna päivänä.

E-laskua pystyy itse hallinnoimaan helpommin kuin suoramaksuja. E-laskuista voi esimerkiksi muuttaa päivää, jolloin maksu lähtee tililtä. Suoramaksussa laskun tietoja ei voi muuttaa.

5. Mitä tapahtuu, jos laskua ei ole maksettu eräpäivään mennessä?

Jos lasku jää epähuomiossa maksamatta, se kannattaa hoitaa heti, kun asian huomaa. Jos laskua ei ole maksanut kahden viikon kuluttua eräpäivästä, laskuttaja voi lähettää maksullisen maksumuistutuksen.

Maksumuistutus saa maksaa kuluttajalle korkeintaan viisi euroa. Tämän lisäksi laskuttaja voi halutessaan periä myös viivästyskorkoa eräpäivän jälkeisestä päivästä lähtien.

Maksumuistutus saa maksaa kuluttajalle korkeintaan 5 euroa.

Viivästyskorko on kuluttajille tällä hetkellä 9,5 % vuodessa. Jos parin kympin laskun siis maksaa muutaman päivän myöhässä, ei se vielä kaada taloutta. Korkoa tulisi silloin maksettavaksi joitain senttejä.

Tavallisesti maksumuistutuksia tulee yksi tai kaksi. Jos laskua ei maksa tuolloinkaan, voi laskuttaja antaa laskun perintätoimiston hoidettavaksi.

6. Mitä teen, jos rahat ­eivät riitä laskun maksamiseen?

Rahojen loppumista ei kannata jäädä odottelemaan, vaan laskuttajaan kannattaa olla yhteydessä jo ennen kuin laskun eräpäivä on umpeutunut. Silloin on mahdollista pyytää lisää maksuaikaa tai neuvotella uudesta maksuaikataulusta.

Jos laskun antaa mennä maksamattomana perintään asti, voivat sen kulut kasvaa alkuperäistä laskua huomattavasti suuremmiksi. Myöhemmin uhkana voi olla myös luottotietojen menetys.

Helpommalla ja halvemmalla siis selviää, kun lähtee heti selvittämään asiaa laskuttajan tai perintätoimiston kanssa.

7. Tarvitseeko jo maksetut laskut säästää?

Kun laskun on maksanut, mitään velvoitetta paperin säilyttämiseen ei ole. Mapittamisen voi siis unohtaa, ja laskut voi huoletta heittää pois tai käyttää suttupaperina.

Jos laskut tulevat e-laskuina verkkopankkiin, ne säilyvät automaattisesti verkkopankin arkistossa ilman, että itse täytyy tehdä mitään.

Paperisen laskun säilyttäminen voi kuitenkin olla järkevää, jos laskuun liittyy syystä tai toisesta epäselvyyksiä tai siitä tarvitsee myöhemmin tarkistaa vaikkapa yksittäisen tuotteen hinta.

Jos laskua aikoo myöhemmin käyttää osana veroilmoitustaan, se on hyvä laittaa talteen. Muissa tapauksissa laskujen pinoamiselle ei ole tarvetta.

8. Kuinka varmistaa, ettei tililtä lähde huijausmaksuja?

Omiin tilitapahtumiin kannattaa tehdä aika ajoin tilannekatsaus ja tarkistaa, millaisia maksuja tililtä tai luottokortilta on lähtenyt.

Mikäli maksuissa huomaa jotain epäilyttävää, kannattaa saman tien ottaa yhteys omaan pankkiin ja luottokorttiyhtiöön.

Huijauksesta voi olla kyse, jos ulkomailla tehdylle maksulle onkin merkitty sovittua suurempi summa tai kortilta on lähtenyt outo ostos, jota ei itse tunnista tehneensä. Silloin esimerkiksi luottokortin tiedot ovat voineet päätyä ulkopuolisen käsiin.

Jos huomaat maksuissa jotain epäilyttävää, ota heti yhteys omaan pankkiin ja luottokorttiyhtiöön.

Huomaa kuitenkin, että usein yritysten laskutustiedoissa näkyy aivan toinen nimi kuin mikä yrityksen käytössä oleva nimi on. Silloin oudoltakin kuulostava veloitus saattaa olla itse uudesta kahvilasta napattu lounas tai nettikaupan ostos.

Kun verkkopankkiin kurkkaa tasaisin väli­ajoin, huomaa myös mahdolliset suoraveloitteiset palvelut, joita ei enää käytä tai joiden ehtojen muutokset ovat päässeet unohtumaan.

Tällaisia voivat olla vaikkapa käytöstä jäänyt äänikirjapalvelu tai sopimus, jonka määräaikainen alennushinta on huomaamatta vaihtunut korkeammaksi.

Lähteet: Kuluttajaliiton viestintäpäällikkö Paula Pessi sekä pankkien verkkosivut.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 10/2023. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.