Ikääntyvien työttömyyttä yritetään helpottaa pitkäkestoisella palkkatuella. Sitä maksettaisiin työnantajalle, joka palkkaa 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän.

Yli 55-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli elokuun lopussa 82 100, mikä on 6 600 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Yli puolella ikääntyneistä työttömistä työttömyys pitkittyy. Työ- ja elinkeinoministeriö testaa uudenlaista tukea, jotta yritys palkkaisi ikääntyneen. Suomessa saatiin juuri päätettyä eläkeiän nostamisesta ja työurien pidentämisestä.

Työmarkkinoilla tapahtunut kehitys, jossa yhä useampi yli viisikymppinen jää työttömäksi, on räikeässä ristiriidassa työurien pidentämisen ja ikääntyvien työssäjaksamisen kanssa.

Erityisen huolestuttavaa on se, että ikääntyneistä 55+-työttömistä yli puolet on pitkäaikaistyöttömiä. Näistä yli 40 000 ihmisestä ani harva työllistyy.

Joka toinen 55-59-vuotias työtön löytää uuden työn alle kolmessa kuukaudessa. Yli 60-vuotiaistakin näin lyhyellä työttömyysjaksolla selviää neljä kymmenestä.

Jos työttömyys kestää kolmesta kuukaudesta vuoteen, työllistyminen on huomattavasti vaikeampaa. Yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien työllistyminen on lähes olematonta.

Lukujen valossa ei ole kohtuutonta väittää, että 55+-ryhmässä lusitaan usein työttömyyden elinkautistuomiota, jota jatkuu hamaan eläkeikään asti.

TEM tukee 40 prosenttia palkasta

Työministeri Lauri Ihalainen totesi hiljattain, että ikääntyville pitkäaikaistyöttömille pitää löytää ”inhimillinen ratkaisu”.

Yksi ratkaisuyritys on pitkäkestoinen palkkatuki.

Millaisesta tuesta on kysymys, Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Päivi Kerminen?

- Tuki on suunnattu 60 vuotta täyttäneille, joiden työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden.

Koska tukea aletaan myöntää?

- Näillä näkymin ensi vuoden alusta. Hallituksen esitys on juuri menossa eduskuntaan.

Kenelle tuki maksetaan ja minkä suuruinen se on?

- Tuki maksetaan työnantajalle, joka palkkaa kuusikymmentä vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän. Ensimmäiseltä vuodelta tuki on 40 prosenttia palkkauskustannuksesta ja seuraavina vuosina 30 prosenttia. Tukipäätös tehdään kahdeksi vuodeksi kerrallaan, mutta sitä on mahdollista jatkaa ilman jäähyaikaa tukikausien välissä.

55-vuotias ei ole vanha

Paljonko tukeen on varattu rahaa vuositasolla?

- Siihen ei ole korvamerkittyä rahaa, vaan kaikki työvoimapalvelut rahoitetaan samasta potista.

Työllistyminen vaikeutuu huomattavasti jo ennen kuin ihminen täyttää 60. Eikö tuen alaikärajaa olisi voinut laskea esimerkiksi 55 vuoteen?

- Tätä kyllä mietimme. Toisaalta se olisi ollut viesti työmarkkinoille, että 55-vuotias on vanha ja tarvitsee erikoistukea työllistyäkseen. Aloitetaan nyt tällä ja katsotaan, mikä on vaikutus.

Paljonko näitä 60 vuotta täyttäneitä pitkäaikaistyöttömiä on?

- Viime vuonna heitä oli keskimäärin noin 24 000, Päivi Kerminen kertoo.

Eläkkeellä moni joutuu miettimään, miten pitää talous tasapainossa. Neljä eläkeläistä paljasti meille tulonsa ja menonsa. Asiantuntijat kommentoivat.

Suomalaisten brutto keskieläke on 1613 euroa.

Miesten keskieläke on 1829 euroa ja naisten 1434 euroa.

Joka kymmenes saa eläkettä alle 750 euroa.

Lähde: Eläketurvakeskus.

Kalevi, 65 vuotta, Kotka:

Tulot

  • Eläke 2092 e/kk, netto
  • Säännöllinen kirjoituspalkkio 200 e/kk, netto
  • Palkkatuloja erilaisista koulutustehtävistä yht. 5000 e/v, netto
  • Vuokratuloa 100 e/kk

Omaisuus

  • Kolmio Helsingissä, noin 300 000 e
  • Kaksio Kotkassa, noin 90 000 e
  • Kesämökki, noin 70 000 e
  • Lisäksi auto ja pieni purjevene

Säästöt

  • Säästötilillä 11 400 e

Velat

  • 62 000 e

Menot

  • Yhtiövastike ja muut kulut Kotkan asunnosta 550 e/kk
  • Mökin kulut noin 250 e/kk
  • Auton kulut polttoaineineen noin 300 e/kk
  • Ruokaan ja juomaan noin 300 e/kk
  • Vaatteisiin noin 100 e/kk
  • Lisäksi kertyy erilaisia remonttikuluja, viime vuonna yhteensä noin 15 000 euroa.

"Ilman lisätuloja en pärjäisi" 

"Asun Kotkassa, mutta minulla on myös osakehuoneisto Helsingissä. Siinä asuu nyt poikani perhe. He maksavat yhtiövastikkeen ja vuokraa 100 euroa kuussa. Vuokra on niin pieni, ettei verottaja hyväksy asunnosta tulleita remonttikuluja vähennyskelpoisiksi.

Kesämökkini on vanha omakotitalo Kotkan lähistöllä. Olen investoinut mökkiin yli 100 000 euroa. En saa niitä rahoja koskaan pois. Tänä vuonna pitäisi tehdä ikkunaremontti. Lisäksi vessassa tapahtui vesivahinko. Sen korjaamisesta vakuutusyhtiö onneksi korvaa valtaosan.

Minulla on velkaa 62 000 euroa. En aio maksaa sitä pois, vaan se jää perikunnan hoidettavaksi. Se on pankkineuvojani vinkki. Hän sanoi, että rahat on parempi käyttää elämiseen. Yritän säästää 500 euroa kuussa, mutta jos samaan aikaan erääntyy useampi vakuutusmaksu, rahat eivät riitä. Silloin joudun käymään säästötilillä. Ilman lisätuloja en pärjäisi.

Erosin muutama vuosi sitten. Olen huomannut, että yhden hengen talous tulee ihan yhtä kalliiksi kuin kahden hengen."

Pihistän:

  • Syön kotona ja teen ruuat itse. Jos olen reissussa, syön edullisissa lounaspaikoissa.

Panostan:

  • Säästän matkoihin. Teen useita ulkomaanmatkoja vuodessa.
  • Kulttuuritilaisuuksiin. Ostin juuri syksyksi oopperalippuja 200 eurolla.
  • Pyrin hankkimaan kestäviä ja laadukkaita vaatteita.

Asiantuntijoiden huomiot Kaleville

tulot/kk 2809 e (ilman sivutuloja 2392)
menot/kk 2750 e (sis. 15 000 remonttikulut vuodessa, ilman remonttikuluja 1500 e)

  • Kalevin nettotulot ovat hyvät, mutta myös kulut ovat korkeat, etenkin jos remonttikuluja tulee jatkuvasti vuosittain tuo 15 000 euroa. Silloin uutta säästöä ei juuri synny, ja esimerkiksi ulkomaanmatkoihin pitää käyttää varoja säästötililtä.
  • Onko järkevää investoida niin paljon kesämökkiin, jos sijoitettuja rahoja ei saisi pois mökkiä myydessä?
  • Kuinka pitkään Kalevi voi tehdä koulutustehtäviä? Ilman niiden tuomaa lisätuloa nykyinen rahankulutus remontteineen ei ole mahdollista.
  • Voisiko poika maksaa isompaa vuokraa?
  • Voisiko vaatemenoissa säästää?
  • Kalevin omaisuus yli on 460 000 euroa ja velat 62 000 euroa, joten taloudessa on puskuria erittäin hyvin.
  • Jos velkojen ehdot ovat edulliset, ei ole välttämättä syytä maksaa niitä pois. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että korkotaso voi nousta. Jos sivutulot loppuvat, velan hoito voi silloin vaikeutua.
  • Varakas yksinasuva eläkeläismies on melko harvinainen tapaus. Usein yksinäisten eläkeläismiesten tulot ovat keskimääräistä matalammat, ja moni on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Hilkka, 68 vuotta ja Hannu, 67 vuotta, Helsinki

Tulot

  • Hilkan eläke 1243 e/kk, netto
  • Kelalta 62 e/kk
  • Hannun eläke 1580 e/kk, netto

Omaisuus

  • Kaksio Helsingissä, noin 180 000 e
  • Lisäksi auto

Säästöt

  • Säästötilillä 7900 e ja rahastotilillä 8700 e
  • 250 e/kk säästöön

Menot

  • Yhtiövastike 419 e/kk
  • Koti- ja autovakuutus 270 e/3 kk
  • Auton kulut 150 e/kk
  • Elämiseen 300-500 e/kk
  • Lääkkeisiin ainakin 700 e/v
  • Sanomalehden digitilaus 16,50 e/kk

"Elämme vähällä" 

"Ostimme vuosia sitten kesämökin. Laitoimme sen lihoiksi, kun muutimme vajaat kymmenen vuotta sitten Helsinkiin. Mökkikauppa kävi silloin kuumana, joten pääsimme myyntirahoilla velattomaan asuntoon. Se tekee asumisen halvaksi.

Asumiskulumme ovat hiukan yli 400 euroa. Summa sisältää vesi- ja kaasumaksut, autotallin ja putkiremonttilainat. Bensaan menee 50-100 euroa kuussa. Se tuplaantuu, jos lainaamme autoa tyttären perheelle.

Perunat ostetaan perunoina ja lantut lanttuina. Ruuat valmistamme itse, eikä meillä mene mitään hukkaan.

Osaamme molemmat korjata vaatteet ja vaihtaa vetoketjut. Hannu huoltaa pyörät, huonekalut ja muut kapineet. Uusia tavaroita ostamme vähän ja silloinkin usein kirpputorilta. Kyllä me rahaa käytämme, jos on tarvis: viime syksynä ostimme molemmille hyvät nastalenkkarit ja vähän aikaa sitten kummallekin älypuhelimen. Emme pidä pihistämisenä sitä, että jätetään ostamatta tavaraa, jota ei tarvita.

Lääkkeitä pidetään kalliina, mutta eivät ne ole. 670 euron vuotuinen lääkekatto tulee Hilkalla täyteen helmi-maaliskuussa. Sen jälkeen lääkkeistä maksetaan vain 1,50 euron toimitusmaksu. Alkuvuoden isoista lääkelaskuista selviää ennakoimalla.

Harrastamme paljon mutta halvalla. Museokortti maksaa 54 euroa vuodessa ja uimakortti saman verran. Kolmen kuukauden lähiöliikuntapassin hinta on 20 euroa. Sillä saa hikoilla vaikka joka päivä.

Olemme aina eläneet vähällä. Kun lapset asuivat kotona, pidimme kirjaa menoista nähdäksemme, mistä voisi vielä nipistää. Emme silti ajatelleet, kuinka kurjaa meillä on. Ennemmin olo oli kuin voittajalla: selvittiin tästäkin."

Pihistämme

  • Ruoka tehdään itse, eikä sitä heitetä pois.
  • Tavaraa ostetaan vain tarpeeseen ja useimmiten kirpputorilta.
  • Auton huollot tehdään itse.

Panostamme

  • Urheiluvälineisiin ja soittimiin.
  • Kynsien laittoon kynsistudiolla, 25 e/kerta
  • Matkustamiseen.

Asiantuntijoiden huomiot Hilkalle ja Hannulle

tulot yhteensä 2885 e
pakolliset menot 1125 e
ylijäämä 1760 e

  • Hilkka ja Hannu voisivat niin halutessaan elää paljonkin leveämmin. Heille todennäköisesti jää säästöön rahaa reilusti kuukausittain. Heillä on hyvin puskuria esimerkiksi mahdollisia sairastumisia ja hoitoja varten
  • Näiden tietojen valossa taloudessa ei ole juurikaan mitään uhkakuvia. Eläkkeet ovat pysyväistuloja, velkoja ei ole ja säästövarat todennäköisesti karttuvat koko ajan.
  • Hilkka ja Hannu tulevat mielestäni kohtuullisen hyvin toimeen tai ainakin saavat "keskivertoeläkettä". Toimeentuloa helpottaa myös yhdessä asuminen ja omistusasunto.
  • Kaikista eläkeläisistä perheellisiä on noin 60 prosenttia. Yksin asuminen yleistyy iän myötä.

Kaarina, 67 vuotta, Kajaani

Tulot

  • Eläke ja perhe-eläke 945 e/kk, netto
  • Kelalta 102 e/kk, netto
  • Palkkioita luottamustoimista noin 3000 e/v

Omaisuus

  • 2000-luvun alussa rakennettu omakotitalo, noin 30 000 e.
  • Auto

Säästöt

  • Ei ole.

Velat

  • Visalaskuja noin 5000 e

Menot

  • Asumismenot noin 50 e/kk
  • Ruokaan alle 200 e/kk, jos lapsenlapsia hoidossa 300 e/kk.
  • Velan lyhennys 150 e/kk
  • Auton kulut noin 500 e/kk
  • Lääkkeisiin 40 e/kk
  • Vaatteisiin noin 30 e/kk

"Olo on epävarma" 

"Mieheni kuoli viime kesänä. Siitä lähtien taloustilanteeni on ollut huono. Hautaamiskulut isoine muistojuhlineen veivät ison summan rahaa. Se oikeastaan vei pohjan taloudeltani. Menot eivät pienentyneet, vaikka taloudessani elää nyt kahden sijaan yksi henkilö.

Sain vielä viime vuonna eläkettä käteen 1100 euroa. Mieheni kuoleman jälkeen aloin saada perhe-eläkettä, joka nosti veroprosenttiani niin paljon, että käteen jäävä summa putosi alle 1000 euron.

Minulla ei ole säästöjä lainkaan. Teimme tilallamme sukupolvenvaihdoksen 15 vuotta sitten. Siitä saaduilla rahoilla rakensimme syytinkitalon tilan maille. Asuminen on onneksi halpaa, sillä talo lämpiää maatilan energialla.

Vuosien mittaan minulle on kertynyt 5000 euroa luottokorttivelkaa. Olen yrittänyt lyhentää sitä, mutta kaikki yllättävät menot pakottavat taas turvautumaan luottokorttiin. Viime kuussa maksoin 550 euron vakuutusmaksut. Sen jälkeen tilille jäi 400 euroa, joilla pitäisi pärjätä loppukuu. Joskus olen joutunut pyytämään poikaani maksamaan laskuni. Sitä en haluaisi enää tehdä, sillä hänelläkin on tiukkaa. Huono talous aiheuttaa epävarman olon ja vaikuttaa mielialaan. Tämä on ärsyttävä tilanne."

Pihistän

  • Kaikesta

Panostan

  • Kesällä osallistuin kahdelle kotimaanreissulle. Niihin meni yhteensä 600 e.
  • Teatteri- ja konserttilippuihin
  • Aikakauslehtiin

Asiantuntijoiden huomiot

tulot 1047 e, luottamustoimipalkkio huomioituna 1297 e
menot 1020 e

  • Jos luottamustoimitulot päättyisivät, talous nykyisillä menoilla olisi aika haavoittuvainen, sillä tulot ovat vain 27 e/kk menoja isommat. Tässä tilanteessa auton kuluja olisi ehkä syytä karsia.
  • Kaarina pyrkii maksamaan 5000 euron visaluoton pois, mutta se ei tunnu onnistuvan. Hän voisi sopia pankin kanssa, että kortin luotto-ominaisuus poistetaan, jolloin hän ei voisi nostaa uudestaan limiitin puitteissa, vaan kuukausierät todella vähentäisivät velan määrää.
  • Toimeentulo-ongelmat ovat keskimääräistä yleisempiä juuri tässä ryhmässä eli naispuolisilla leskillä, joilla on keskimääräistä pienemmät tulot.

Asiantuntijoina lakimies Satu Sjöblom Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta sekä ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 16/2016.

köyhä 60nen

Näin eläke riittää – neljä suomalaista paljasti tulonsa ja menonsa

Vielä lääkekorvauksista, ainoastaan ne joissa on korvattavuus sisällytetään ns. lääkekattoon. Itselläni 8 päivittäisestä lääkkeestä korvataan vain kolme, joten vaikka vuosikulut lääkkeisiin ovat yli 800e en saa ale lääkkeitä koska korvattavia ei ole kuin just alle 600e vuodessa. Nämä ovat näitä Kelan kiekuroita. Eläkkeeni on 760e kk, ja asumistuki, yksin vuokralla asuva leski. Viimeiseen 3v en ole lomilla ollut edes suomessa, en voi käyttää kansalaisopistssa kursseja joille haluaisin (savityöt...
Lue kommentti
Vierailija

Näin eläke riittää – neljä suomalaista paljasti tulonsa ja menonsa

Joo, hyvin varmaan pärjää, jos/kun on oma asunto/ok-talo, auto, kesämökki ja kaksi eläkkeensaajaa = maksajaa huushollissa. Toista se on, jos sairastut ennen vanhuuseläkeikää, olet sinkku ja asut vuokralla. Rahat menevät sairastamiseen (lääkkeisiin, pkl- ja tk-maksuihin) ja vuokraan. Vaatteita ei tarvitse ostaa ja kaikkein halvinta tarjousruokaa pitää ostaa. Ei niinkään voi katsoa mikä on terveellistä ja hyvää, vaan on ostettava mihin suinkin rahaa yleensä on. Mihinkään "ekstraan" (matkat,...
Lue kommentti

Lakimiehet antavat maksutonta oikeudellista neuvontaa 9. syyskuuta ympäri Suomen. Tapahtuma on osa Suomen satavuotisohjelmaa.

Tarvitsetko lakimiehen apua? Pian se voi onnistua ilmaiseksi.

Yli 130 vapaaehtoista lakimiestä jalkautuu antamaan maksutonta oikeudellista neuvontaa 9. syyskuuta klo 11-14 yhdeksässä kaupungissa eri puolilla Suomea.

Kysy lakimieheltä -päivä tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden keskustella lakimiesten kanssa oikeudellisista kysymyksistä, lakimiehen ammatista ja oikeustieteen opinnoista. Tempaus järjestetään ensimmäistä kertaa.

Maksutonta, yleisen tason oikeudellista neuvontaa antavat vapaaehtoiset lakimiehet niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta sekä oikeustieteen opiskelijat. Tempaus on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

– Idea Kysy lakimieheltä -päivästä tulee Norjasta, jossa Norjan Lakimiesliitto on järjestänyt Juristdagen-nimistä tapahtumaa jo yli kymmenen vuoden ajan, kertoo päivän järjestelyjä vetävä lakimies Ira Hietanen Suomen Lakimiesliitosta.

Norjassa päivä on ollut menestys: siellä lakimiehet ovat vastanneet päivän aikana jopa yli 18 000 kysymykseen. 

Hietanen uskoo, että tilausta tämän kaltaiselle tempaukselle on myös Suomessa.

Lakimiehiä voit tavata seuraavilla 9.9. klo 11–14 näillä paikkakunnilla:

  • Espoo, Sellon kirjasto
  • Helsinki, Narinkkatori
  • Hämeenlinna, kaupunginkirjasto
  • Kuopio, pääkirjasto
  • Oulu, Rotuaari
  • Rovaniemi, Revontuli
  • Tampere, Koskikeskus
  • Turku, Hansatori
  • Vantaa, Myyrmäen kirjasto

Onko sinulla perintöön liittyviä kysymyksiä? ET:n perintöasioita käsittelevät artikkelit löydät täältä. Kaikki talouteen liittyvät artikkelit löydät täältä