Määräaikaisen matkavakuutuksen voi saada vaikka 100-vuotiaana, mutta terveysselvityksen se usein vaatii. Vertailimme vakuutuksien hintoja.

Saako vanhakin matkavakuutuksen?

Saa, mutta ikärajat ja ehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Silläkin on merkitystä, koskeeko vakuutus yhtä matkaa vai onko se voimassa koko ajan.

Jotkut yhtiöt joustavat ikärajoissa tai muissa ehdoissa, jos asiakkaalla on yhtiössä muitakin vakuutuksia. Ammattiliittojen kautta otettuja matkavakuutuksia pystyy joskus jatkamaan myös eläkeiässä.

Matkavakuutus eli matkustajavakuutus korvaa matkasairauden ja matkatapaturman hoitokuluja sekä tuo turvaa matkan peruuntumisen, keskeytymisen ja matkalta myöhästymisen varalle. Matkatavaroille pitää ottaa oma vakuutus.

Mikä on määräaikaisen ja jatkuvan matkavakuutuksen ero?

Moni vakuutusyhtiö myöntää määräaikaisen matkavakuutuksen ilman ikärajaa. Jatkuvien vakuutusten myöntämisikärajat vaihtelevat 69–80 vuoden välillä. Kysy myös ylin voimassaoloikäraja – vakuutus voi päättyä jo 70-vuotiaana.

Vakuutuksen saamisen ehtona saattaa olla terveysselvitys iän tai matkan pituuden perusteella. Sai­rauksia saa olla, mutta niistä johtuvia vaivoja ei pääsääntöisesti korvata. Terveysselvityksessä pitää kertoa sydänsairaudet, aivoverenvuodot, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, diabetes ja verenpainetauti sekä tapaturmat, joista on jäänyt pysyvää haittaa.

Miten matkan pituus vaikuttaa?

Määräaikainen vakuutus on voimassa aina juuri sen pituisen ajan kuin kulloinkin sovitaan. Jatkuvalla on rajansa, esimerkiksi yli kolmen kuukauden reissulle saattaa joutua ottamaan lisävakuutuksen ja tekemään terveysselvityksen. Pitemmästä ulkomaanmatkasta kannattaa keskustella yhtiön kanssa.

Matkavakuutus myönnetään Suomen sairausvakuutuslain piiriin kuuluville, joiden kotipaikka on Suomessa. Jos oleskelet yli puolet kalenterivuodesta ulkomailla, sinun ei katsota asuvan vakituisesti Suomessa.

Onko matkakohteella merkitystä?

Määräaikainen matkavakuutus otetaan tiettyä matkaa varten, ja hinnat vaihtelevat matkakohteen mukaan. Jatkuvat vakuutukset voivat olla voimassa myös kotimaassa matkan peruuntumisen ja keskeytymisen sekä matkalta myöhästymisen osalta.

Kattaako vakuutus harrastukset?

Saatat tarvita lisävakuutuksen, jos harrastat riskialttiita lajeja, kuten riippuliitoa, kuumailmapallolentoja, laitesukellusta, moottoriurheilua tai retkeilet asumattomilla seuduilla. Samoin, jos osallistut jonkin urheiluseuran järjestämiin kilpailuihin tai jos menet vaikka vapaaehtoistyöhön ulkomaille.

Mitä vakuutuksen pitäisi korvata?

Varmista, että vakuutus korvaa sairauden tai tapaturman hoitokulut ilman euromääräistä ylärajaa ja tarvittaessa sairaskuljetuksen kotimaahan. Selvitä, miten kauan hoitokuluja korvataan matkan jälkeen.

Matkasairaus on matkan aikana alkanut sairaus. ”Vanhoista” sairauk­sista korvataan vain ensiapuhoito matkakohteessa, jos sairaus yllättäen pahenee. Jos sairastuminen kuuluu sairauden tyypilliseen vaihteluun, saattaa korvaus jäädä saamatta. Nämä säännöt pätevät kaikenikäisiin.

Vakuutukseen olisi hyvä kuulua oikeusturva- ja vastuuvakuutus sekä erillinen matkatavaravakuutus. Markkinoilla on myös niin sanottuja sirpalevakuutuksia, jotka kattavat rajattuja asioita, kuten vain matkan peruuntumisen, tai vakuutuksia, joissa rajoitetaan hoitokulusummaa.

Mikä on Kelan myöntämän Eurooppalaisen sairausvakuutus­kortin merkitys?

Se on hyvä täydennys, mutta ei korvaa matkavakuutusta. Kortti takaa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä tilapäisesti matkaavalle samantasoisen hoidon samalla hinnalla kuin paikallisille.

Kortilla ei saa esimerkiksi sairaankuljetusta kotimaahan, eikä se korvaa matkan peruuntumista, keskeytymistä tai matkan myöhästymisestä aiheutuvia kustannuksia.

Kortti kannattaa hankkia ja pitää mukana, jos esimerkiksi osa sairaudesta jää matkustajavakuutuksen korvauksen ulkopuolelle. Se on erityisen tärkeä sellaiselle, jolla on jokin perussairaus.

Asiantuntijoina Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn vakuutusasiantuntija Katja Lappi, If:n henkilövakuutusasiantuntija Petri Laine ja Pohjola Vakuutuksen asiantuntijapäällikkö Leena Alapuranen.

Vierailija

Kuinka vanha saa matkavakuutuksen?

Vierailija 22.05.2013 klo 09:15 Hei! Ikävä kokemus oli tuo ay-liiton matkavakuutus. Meille molemmille puolisoille annettiin liiton matkavakuutukset. Kerran mietimme vakuutuksiamme ja havaitsimme paljon turhaa maksetun, niinpä sitten sanoimme joustoturvasta pois jatkuvat matkavakuutukset (ne, jotka liitto antoi). Kävipä sitten silleen, että mieheni sairastui sepelvaltimotautiin. Sitten hän jäi pois työstään ja liiton vakuutus oli voimassa sen vuoden loppuun, jolloin hän jäi työstä...
Lue kommentti

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.

Ruotsissa eläkkeelle voi jäädä 61-vuotiaana, mutta Kreikassa ja Islannissa vasta kuusi vuotta myöhemmin. Eläkeikää nostetaan ympäri Eurooppaa, ja tavoitteena on jopa 72 vuoden alaikäraja. Yksi maa kulkee kuitenkin vastavirtaan.

Suomalaiset pääsevät vanhuuseläkkeelle nuorempina kuin keskimäärin muut eurooppalaiset eli 63-vuotiaina. Halutessaan he voivat kuitenkin jatkaa töissä 68-vuotiaaksi. Myös Ruotsissa ja Norjassa on aloitusikä joustaa. Ruotsissa se on 61–67 ja Norjassa 62–75 vuotta.

Ruotsissa alaikäraja on Euroopan alimpia. Ruotsalaisia aikaisemmin eläkkeelle pääsevät vain slovakialaiset, itävaltalaiset ja puolalaiset naiset. Heidän kotimaissaan on yhä käytössä erilliset eläkeiät naisille ja miehille.

Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijan Niko Väänäsen mukaan yleinen suuntaus on, että erottelusta luovutaan. Hänestä naisten alempi eläkeikä ei ole kovin järkevä, saati tasa-arvoinen.

– Naisten eläkkeet jäävät paljon matalimmiksi kuin miesten, hän huomauttaa.

Suomessa eläkkeeseen vaikuttaa eniten, kuinka paljon töitä on tehnyt ja palkkaa saanut. Vaikka järjestelmät vaihtelevat paljon eri maissa, työ on muuallakin pääsääntöinen vanhuuseläkkeen kertymisperuste.

Juuri eläkkeen suurentamiseksi moni ruotsalainenkin jatkaa töissä 61 vuotta täytettyään. Suomessa väkeä yritetään kannustaa pysymään töissä rahalla eli lykkäyskorotuksella. Jos eläkettä ei ota maksuun heti eläkeiän alarajalla, sitä korotetaan 0,4 prosenttia joka työkuukaudelta. Myös työnteko kerryttää lisää eläkettä.

Pääosa jatkaa töissä 65-vuotiaaksi

Maltalla alaikäraja on 62 vuotta. Slovakiassa myös miehet ja Unkarissa kaikki pääsevät niin ikään eläkkeelle alle 63-vuotiaina. Virossa, Tsekissä ja Liettuassa raja on hieman yli 63 vuotta.

Euroopan tavallisin eläkeikä on 65 vuotta. Sitä noudatetaan Belgiassa, Britanniassa, Bulgariassa, Itävallassa miehille, Kyproksella, Luxemburgissa, Romaniassa, Sloveniassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Useissa maissa raja on muutaman kuukauden tuotakin korkeampi. Irlantilaiset pääsevät eläkkeelle 66-vuotiaina.

Osana talouskriisin ratkaisua Kreikan eläkeikä on nostettu 67 vuoteen. Yhtä korkea se on Islannissa. Väänäsen mukaan islantilaiset saattavat jatkaa työn tekoa tämän jälkeenkin.

– Islanti on hämmästyttävä maa, siellä tehdään maailman pisimpään töitä.

Tanska tähtää 72 vuoden alarajaan

Länsimaissa väki vanhenee ja elää yhä pidempään. Eläkeikiä halutaan nostaa, jotta nuorten maksutaakka ei paisuisi kestämättömäksi. Kansainväliset talousorganisaatiot ja Euroopan komissio ovat suositelleet korotuksia, mutta maat päättävät itse järjestelmistään ja ikärajoistaan.

Moni maa aikoo korottaa alaikärajan vähintään 65 vuoteen kymmenessä vuodessa. Yksi korottajista on Suomi, jossa alaikäraja nousee ensi vuodesta lähtien kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohden. Myös yläikäraja nousee vastaavasti.

Vuonna 2030 eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen ja vahvistetaan jokaiselle ikäluokalle erikseen.

Moni maa nostaa eläkeikäänsä rivakammin kuin Suomi. Esimerkiksi Alankomaat ja Tanska aikoo ottaa 67 vuoden alarajan käyttöön viiden vuoden päästä. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska tavoittelevat samaa, mutta niiden tahti on edellisiä hitaampi.

Suomen alarajan on ennakoitu olevan 67 vuotta vuonna 2050. Tanska tähtää tätäkin korkeammalle, sen eläkeiän on arvioitu olevan tuolloin 72 vuotta.

Puola laski eläkeikäänsä

Muista poiketen Norja, Ruotsi ja Luxemburg eivät ole päättäneet korottaa eläkeikäänsä.

Puola puolestaan on täysi poikkeus: Se on juuri laskenut eläkeikäänsä. Väänäsen mukaan syynä oli vaalilupaus. Hallitukseen noussut puolue oli luvannut, että aiempi nosto perutaan ja alaikäraja palautetaan 65 vuoteen.

Väänäsen mielestä alhaisen eläkeiän maita ei juuri kannata kadehtia.

– Maat ovat erilaisia ja palkkojen ja eläkkeiden suuruus voi olla aivan toinen kuin Suomessa. Varhainen eläköityminen voi tarkoittaa erittäin pientä eläkettä.

graham shirley

Muualla voisit olla jo eläkkeellä – tämän ikäisenä eri maissa lopetetaan työt

Hyvää päivää Etsitkö rahoitustukea? Tarvitsetko kiireellistä lainaa maksamaan laskuja tai velkoja? mitä lainaa kannattaa, ota yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen graham_shirleycredithome@outlook.com tai puhelimitse: +2348109854241 Kiinnostuneiden asiakkaiden tulee täyttää hakemuslomake alla (vakavat hakijat vain) Lainan hakemuslomake. Koko nimi: Maa: sukupuoli: Puhelinnumero: Tarvittava lainan määrä: Lainan kesto: Kuukausitulot: Ammatti: Odotamme vastaanottamasta tietoja hyvin. Huomaa: kaikki...
Lue kommentti