Mikä ihmeen vahva tunnistautuminen? – näin tunnistaudut turvallisesti verkossa

Yhä useammin verkko-ostoksia tai vaikkapa lehden nettitilausta tehdessä eteen tulee tilanne, jossa verkkosivu vaatii vahva tunnistautumista. Käytännössä se tarkoittaa aina pankkitunnusten käyttämistä.

Moni arastelee pankkitunnusten käyttöä turhaankin. Turvallisen verkkoasioinnin ja pankkitunnusten käytön voi varmistaa muistamalla muutamat perussäännöt.

1. Mitä pankkitunnuksilla tunnistautuminen tarkoittaa?

Tunnistautuminen pankkitunnuksilla on sama asia kuin passin tai henkilöpapereiden näyttäminen.

Niiden avulla esimerkiksi Kela, pankki tai kauppa tietävät, että palveluun kirjautuva henkilö on se, joka hän väittää olevansa.

Tunnistautuminen pankkitunnuksilla on sama asia kuin passin tai henkilöpapereiden näyttäminen.

Tunnistautumistavat vaihtelevat pankkikohtaisesti. Yleensä kirjautumiseen käytetään henkilökohtaista tunnuslukua sekä avainlukulistaa, tunnuslukulaitetta tai kännykässä toimivaa pankin tunnistautumissovellusta. Sellaisia ovat esimerkiksi OP-pankin Mobiiliavain tai Nordea ID -sovellus.

2. Kenelle voin kertoa tunnukseni?

Pankkitunnukset ovat henkilökohtaiset eikä niitä pidä antaa muille, ei edes läheisille ihmisille.

Kannattaa myös pitää mielessä, että pankki tai viranomaiset eivät koskaan ota yhteyttä soittamalla, tekstiviestillä, sähköpostilla tai sosiaalisen median kautta ja pyydä luovuttamaan pankkitunnuksiasi.

3. Mistä tiedän, että kirjaudun turvalliseen palveluun

Palveluntarjoajien sivuille kannattaa mennä suoraan – ei siis internetin hakukoneiden kautta –  kirjoittamalla verkko-osoite internetselaimen osoitekenttään: esimerkiksi kanta.fi, kela.fi, nordea.fi tai sanoma.fi.

Verkossa asioidessa maltti on valttia. Maksua vahvistettaessa tai palveluntarjoajan sivulle kirjauduttaessa kannattaa aina tarkistaa, mitä sovellus tai tunnuslukulaite pyytää vahvistamaan.

Tarkista aina, mitä sovellus tai tunnuslukulaite pyytää vahvistamaan.

Jos saat tunnistautumispyynnön, vaikka et ole itse kirjautumassa mihinkään palveluun, älä vahvista sitä, vaan ota heti yhteyttä pankin asiakaspalveluun tai palveluntarjoajaan.

Myös mahdollisen viranomaisen yhteydenoton aitouden voi tarkistaa heidän asiakaspalvelunsa kautta.

4. Miksi minun pitää tunnistautua, kun teen tilauksen?

Nykyään eri yritysten on varmistuttava entistä tarkemmin siitä, että esimerkiksi lehtitilauksen tekee varmasti oikea henkilö. Silloin tarvitaan vahtaa tunnistautumista.

Esimerkiksi ET-lehden tilaaminen verkosta edellyttää nykyään vahvaa tunnistautumista.

Ennen tilauksen vahvistamista on palvelun varmistuttava tilaajan henkilöllisyydestä. Se tapahtuu pankkitunnusten eli vahvan tunnistautumisen avulla.

4. Onko verkkomaksaminen turvallista?

Verkkomaksamisen turvallisuutta on kehitetty jatkuvasti paremmaksi.

Nykyään korttimaksamisen turvallisuutta lisää etenkin vahva tunnistautuminen, jolla korttiveloitus hyväksytään.

Vahva tunnistautuminen lisää korttimaksamisen turvallisuutta.

Turvallisuutta voi lisätä verkkopankin asetuksissa. Omien pankki- ja luottokorteille verkkomaksamisen voi kytkeä päälle ja pois päältä. Voit myös asettaa korttimaksuille vuorokausikohtaiset rajat.

5. Mitä tehdä, jos tunnukset katoavat?

Jos pankkitunnukset tai pankkikortti katoavat tai on epäily, että ne ovat joutuneet vääriin käsiin, kannattaa olla viipymättä yhteydessä omaan pankin sulkupalveluun.

Jos pankkitunnukset tai pankkikortti katoavat, ota heti yhteys pankkiin.

Kadonneen kortin voi sulkea usein myös mobiilipankissa. Usein kortin voi sulkea myös väliaikaisesti, jolloin voit rauhassa etsiä korttia. 

6. Mistä saan apua? 

Digitaaliset palvelut on lähtökohtaisesti tehty helppokäyttöisiksi kaikille. Joskus voi olla kuitenkin tarvetta saada hieman rohkaisua ja tukea niiden käyttöön.

Monilla pankeilla on oma puhelinpalvelu senioreille. Esimerkiksi Nordean Seniorilinja palvelee maanantaista perjantaihin klo 8–20 numerossa 0200 3000. OP:n senioreiden asiakaspalvelu auttaa numerossa 010 252 9627 ma–pe klo 9–16. Danske Bankissa vastaava palvelu toimii numerossa 0200 25 889 ma–pe klo 9–16. 

Asiantuntijana jutussa on Nordean liiketoimintajohtaja Sari Tempakka.