Iso vai pieni koira? Pentu vai aikuinen? Koira-alan ammattilainen kertoo vastauksensa 10 yleisimpään kysymykseen. Kaikki eivät myy koiraa ikäihmiselle.

Kun koirakuume iskee tai uusi koira on muuten suunnitteilla, kannattaa itseltään kysyä muutamia asioita, kuten olenko valmis ulkoiluttamaan koiran monta kertaa päivässä.

ET-lehti puolestaan kysyi ja selvitti Suomen Kennelliitosta ohjeita koiran hankintaan sekä vinkkejä erityisesti ikäihmisten koirakuumeesen.

Lue alta, mitä viestintäpäällikkö Kaija Unhola vastasi aiheesta.

  1. Millainen koira olisi hyvä iäkkäämmälle ihmiselle, joka haluaa seurakoiran?
    Senioreille voisi ajatella koiraa seurakoiraryhmästä. Koirathan on jaettu 10 ryhmään niiden käyttötarkoituksen mukaan. Seurakoiraryhmän numero on 9 ja siihen kuuluu erikokoisia koiria. Pitää kuitenkin muistaa, että koirat tarvitsevat ulkoilua vähintään kolme kertaa päivässä. Koiran turkin ja muuhunkin hoitoon kannattaa perehtyä etukäteen.
  2. Entä mikä koira olisi paras kerrostalossa asuvalle eläkeläispariskunnalle?
    Tähän ei ole patenttivastausta.
  3. Suostuvatko kasvattajat myymään vanhukselle koiraa?
    Monet kasvattajat kyllä miettivät tarkkaan, mikäli ostaja on kovin iäkäs.
  4. Pitääkö koiraa miettivällä vanhuksella olla tukiverkosto, jotta koiran pitäminen onnistuu?
    Tukiverkosto on aina hyvä olla. Koirasta pitää pystyä koko ajan huolehtimaan ja se pitää pystyä ulkoiluttamaan.
  5. Suositteletko iäkkäälle ihmiselle pentua vai aikuista koiraa?
    Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole. Pentu on kirjoittamaton taulu, johon yhteiselolla ja kasvatuksella saa omanlaisensa ystävän. Pentu pitää sosiaalistaa, opettaa sisäsiisteys ja muutkin käytöstavat.
    Aikuinen koira voi myös olla sopiva, jos se on elänyt esimerkiksi kasvattajan luona hyvän elämän ja on jäämässä häneltä ”eläkkeelle” syystä tai toisesta.
  6. Onko koiran koolla väliä: iso vai pieni koira?
    Koiran pitää olla kooltaan sellainen, että seniori pärjää sen kanssa. Tällöin ei ensimmäiseksi tule mieleen kovin iso koira.
  7. Kuinka paljon rotukoira maksaa?
    Rotukoirien keskihinta on noin 1000 euroa. Harvinaiset rodut ovat yleensä kalliimpia.
  8. Millaiset kustannukset koirasta tulee kuukausittain?
    Koiran kustannukset muodostuvat ruokintakuluista ja eläinlääkärikuluista. Eri rotujen sisällä on suuresti vaihteluita. Myös ruokintatavat vaihtelevat. Koiran ensimmäisenä vuotena kustannukset ovat suuremmat, kun sille pitää ruuan lisäksi hankkia hihnat, pannat, petit, kynsisakset, harjat ja ottaa kolmesti rokotukset ja madotukset. Seuraavina vuosina kustannuksia aiheuttavat lähinnä ruokinta ja muu hoito.
  9. Kannattaako koiraa ostaa lahjaksi yksinäiselle vanhukselle?
    Koiraa ei missään tapauksessa pidä ostaa kenellekään lahjaksi, jollei asianomainen ole toivonut tiettyä koiraa ja se hänelle sitten ostetaan. Monesti pienikin koira saattaa olla niin energinen, että sellaisen lahjaksi omistamisesta voi muodostua taakka. Koiralle on annettava lajinomaista tekemistä ja sen kanssa tulisi olla mukavaa.
  10. Mitkä koiraharrastukset sopivat iäkkäämmällekin koiranomistajalle?
    Tottelevaisuuskoulutus on yksi tällainen. Iäkkään kiinnostuksesta ja kunnosta riippuu, miten ja mitä hän kykenee harrastamaan.

10 roturyhmää

1 Lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat)
2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat
3 Terrierit
4 Mäyräkoirat
5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat
6 Ajavat ja jäljestävät koirat
7 Kanakoirat
8 Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
9 Seurakoirat ja kääpiökoirat
10 Vinttikoirat

Mökin muori
Seuraa 
Liittynyt8.5.2014

"Moni myyjä miettii tarkkaan" – millainen koira ikäihmiselle?

Mitenkä minusta tuntuu ettei kukaan ole niin ajattelematon että ostaa koiran jollekin lahjaksi tietämättä lahjansaajan mielipidettä asiasta. Ikäihminen ja koira on joskus vaikea yhtälö. Toisaalta koira saattaa osaltaan auttaa ylläpitämään vireyttä mutta hyvä tukiverkosto ja taustajoukot täytyy olla olemassa. Täytyy olla olemassa henkilö, mieluiten kaksikin jotka voivat ottaa koiran hoitoonsa jos omistajalle jotakin sattuisi. Omalta osaltamme olemme keskustelleet asiasta jotta vieläkö meille...
Lue kommentti
Vierailija

"Moni myyjä miettii tarkkaan" – millainen koira ikäihmiselle?

Lainakoira on hyvä vaihtoehto. Mulla on neljänä päivänä ja yönä pojan koira luonani. Heille se on tärkeää, kun tekevät töitä ja ovat koulussa, että joku vie koiraa ulos ja pitää sille seuraa. Myös minulle on hyötyä koirasta. Menen neljä kertaa päivässä puolen tunnin lenkille ja voi jutella muulle kuin seinille. Tuossa se nytkin makaa jaloissani. ja jos käyn yksinäni jossakin ja tulen takaisin, niin ovella on iloinen hännänheiluttaja vastassa.
Lue kommentti

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.