Suomalaisten hyvinvointia on tutkittunyt ensimmäistä kertaa laajassa tulo- ja elinolotutkimuksessa.

Asuinolot ja ihmissuhteet tekevät suomalaisista kaikkein tyytyväisimpiä. Vasta niiden jälkeen tulevat esimerkiksi työtyytyväisyys ja tyytyväisyys elämään yleisesti. Nämä kaikki osa-alueet pysyttelevät silti vielä saman luvun eli kahdeksikon yläpuolella.

Sen sijaan kotitalouden taloudelliseen tilanteeseen ja ajankäyttöön suomalaiset ovat vähemmän tyytyväisiä ja ovat antaneet niiden tyytyväisyysarvosanaksi nippa nappa seitsemän.

Jos ihminen oli täysin tyytyväinen johonkin, hän antoi sille arvosanan 10. Ei lainkaan asiaan tyytyväinen merkitsi nollan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ajankäyttöönsä tyytyväisimpiä ovat 65–74-vuotiaat suomalaiset, joiden ryhmässä tämä alue sai kokonaisarvosanaksi peräti 8,6.  Heikko terveys huononsi tyytyväisyyttä paitsi elämän mielekkyyteen, niin myös ajankäyttöön ja ihmissuhteisiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Samoin omaan taloustilanteeseen tyytyväisimpiä olivat +65-vuotiaat suomalaiset. Tyytymättömimpiä raha-asioihinsa olivat 45–54-vuotiaat, kertoo Tilastokeskus.

Heikoimmat arviot suomalaisilta saavat puolestaan luottamus maan oikeusjärjestelmään ja poliittiseen päätöksentekojärjestelmään.  Suomen poliisilla meni paremmin, ja luottamus sinitakkisiin on vahvaa.

Suomalaisia koskevat tiedot ovat osa eurooppalaista tulo- ja elinolotilastoa (European Statistics on Income and Living Conditions, EU-SILC). Tietoja kerättiin yli 30 Euroopan maassa.

Tähän kysymykseen saattoi vastata vain täysin myönteisesti tai täysin kielteisesti. Olisin kaivannut tarkempaa määritystä: hyvin tyytyväinen - melko tyytyväinen - en tyytyväinen enkä tyytymätön - melko tyytymätön - hyvin tyytymätön. Mutta myönteinen vastaus kai tarkoittaa: enemmän tyytyväinen kuin tyytymätön.

"Täti Tytyväinen"

Sisältö jatkuu mainoksen alla