Jos haluat säästää lisärahaa eläkepäiviksi, vaihtoehtosi voi olla pitkäaikaissäästämissopimus eli ps-tili. Sillä saat sijoituksillesi myös veroedun.

Mikä ihmeen ps?
Tuore vaihtoehto eläketurvaa itse kartuttavalle on pitkäaikaissäästämiseen tarkoitettu ps-sopimus. Sitä koskeva laki tuli voimaan vuoden alussa.

Ideana on, että säästäjä saa sopimuksen kautta sijoittamilleen varoille verovähennysoikeuden, mutta käyttöönsä hän saa rahat vasta eläkeikäisenä. Sama periaate on jo vuosia koskenut yksilöllisiä eläkevakuutuksia. Ps-säästäminen on pitkäjänteistä puuhaa, joka voi jatkua jopa vuosikymmeniä.

Miten säästetään?

Asiakas tekee pankin, rahastoyhtiön tai muun palveluntarjoajan kanssa ps-sopimuksen ja avaa säästämistilin. Sopimukseen kirjataan, paljonko ja kuinka usein tilille laitetaan rahaa. Orjallisesti suunnitelmaa ei tarvitse noudattaa, mutta se antaa toiminnalle selkärankaa.

Samalla sovitaan, miten palveluntarjoaja sijoittaa säästöt eteenpäin. Ps-säästäjän vaihtoehtoja ovat muun muassa säästötilit, sijoitusrahastot, pörssiosakkeet ja joukkolainat. Palveluntarjoajien valikoimat vaihtelevat. Kaikilla ei ole tarjolla kaikkia sijoitusmuotoja.

Ennen kuin solmit säästösopimuksen, mieti, riittääkö palveluntarjoajan valikoima sinulle.

Millainen on veroetu?                        
Ps-sopimuksen porkkana on veroetu: säästäjä saa vähentää verotuksessa
ps-sopimukseen maksamiaan rahoja 5000 euroon saakka vuodessa. Verohyötyä vähennyksestä saa 28 prosenttia eli veroista voi säästää vuodessa enintään 1400 euroa.

Jos käytössäsi on ps-sopimuksen lisäksi vapaaehtoinen eläkevakuutus, muista, että 5000 euron vuotuinen enimmäisvähennysoikeus koskee niitä yhteensä. Myös työnantajan ottama vapaaehtoinen eläkevakuutus vaikuttaa verovähennysoikeuteen.

Vähennystä ei saa, jos ps-säästäjä jo saa tai alkaa nostaa omaan vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuvaa eläkettä.
Verovähennysoikeus noudattaa määrältään pääomatuloveroprosenttia, joka voi joskus tulevaisuudessa muuttua. Samoin voi muuttua se vuotuinen säästösumma, josta veroedun saa.

Ps-säästäjä voi myydä ja vaihtaa sijoituksiaan missä tahansa vaiheessa ilman, että hänen tarvitse maksaa veroa voitoista tai omaisuuden tuotosta, kuten osingoista tai koroista.

Toisaalta tappioita ei saa vähentää ps-sopimuksen ulkopuolisista myyntivoitoista, vaikka muiden sijoitusten tappioita saa.

Miten veroetu toimii?

Koska ps-sopimusten veronmaksua lykätään eläkevuosille, säästäjälle jää sijoitettavaksi myös veroista säästyvä osuus. Rahoille hän voi saada vuosien varrella tuottoa, mikäli sijoitukset onnistuvat. Veroedusta on sitä enemmän hyötyä, mitä enemmän tulee tuottoa.

Miten varsinaista eläkettä verotetaan?
Itse eläkettä verotetaan pääomatulona, jolloin veroa maksetaan sekä sijoitetusta pääomasta että tuotosta. Tällä hetkellä veroprosentti on 28.

Eläkkeellä veroa maksetaan koko pääomasta, myös siitä osuudesta, josta ei ole mahdollisesti saatu aikanaan verovähennystä. Jos tänä vuonna sijoittaakin ps-sopimuksen kautta 6000 euroa, tuhannesta eurosta ei saa enää vähennystä. Siitäkin joutuu silti eläkkeellä maksamaan veroa.

Koska rahat voi nostaa?

Ps-sopimuksen säästöistä voi ryhtyä nauttimaan, kun laissa säädetty alin vanhuuseläkkeen raja täyttyy. Tällä hetkellä vuosia pitää olla vähintään 63. Ikäraja voi kuitenkin muuttua säästämisaikana, jos yleistä vanhuuseläkeikää muutetaan.

Jos olet ylittänyt eläkeikärajan, voit nostaa rahoja, vaikka jatkaisit vielä työelämässä. Ennen eläkeikää rahoja ei voi saada käyttöönsä kuin poikkeustapauksissa. Niitä ovat puolison kuolema, avioero, yli vuoden kestävä työkyvyttömyys, osatyökyvyttömyys tai työttömyys.

Saanko koko potin kerralla?
Kerralla koko pottia ei nosteta edes eläkeläisenä, vaikka rahantarve olisi polttava. Säästöjä maksetaan tavallisesti kymmenen vuoden ajan. Jos lykkäät nostojen aloittamista vuodella, voit nostaa säästöt kahdeksassa vuodessa. Kahden vuoden lykkäys oikeuttaa nostamaan säästöt kuudessa vuodessa. Kuutta vuotta lyhyemmäksi ps-eläkkeen nautinta-aikaa ei saa.

Ps-sopimuksia säätelevän lain mukaan vuodessa saa nostaa enintään summan, joka saadaan jakamalla tilin varat jäljellä olevien maksuvuosien lukumäärällä. Jos säästöjä on 30 000 euroa ja maksuvuosia viisi, nostaa saa kuusi tuhatta euroa.

Onko varmaa, että ps-säästö kannattaa?
Ei ole. Pääoma voi myös pienentyä.

Minkälaiset ovat riskit ja tuotot?
Sijoittaminen ps-sopimuksen kautta ei ole riskitöntä. Riskit ovat samat kuin niiden sijoitusten, joihin varat on laitettu, samoin tuotto-odotukset. Mitä korkeampaa tuottoa odotetaan, sitä suurempi on riski.

Eri sijoituskohteiden riskit ovat hyvin erilaisia. Oma sietokyky kannattaa punnita tarkkaan ennen kuin leikkiin ryhtyy. Pörssiosakkeiden omistajan on pystyttävä nukkumaan yönsä rauhassa, vaikka kurssit vaihtelevat.

Jos ps-säästämisestä ei tule tuottoa tai se jää vähäiseksi, toiminnan kulut syövät veroetua. Eniten ps-säästämisestä voi hyötyä henkilö, joka on itse kiinnostunut sijoittamisesta ja uskaltaa ottaa sopivasti riskejä.

Mitä kuluja sopimuksista koituu?
Osa pankeista ja muista palveluntarjoajista perii ps-sopimuksista hoitokuluja. Joillakin on kiinteä kuukausimaksu. Toiset perivät tietyn prosenttiosuuden säästetystä pääomasta.

Sijoituskohteisiin, kuten rahastoihin ja pörssiosakkeisiin, liittyy kuluja. Jos kulut ovat korkeat, ne syövät veroetua turhan paljon. Ps-säästämistä harkitsevan kannattaa perehtyä huolellisesti tarjontaan ja päättää vasta sitten, minkä rahalaitoksen ps-asiakkaaksi ryhtyy.

Palveluntarjoaja voi myös muuttaa kuluja sekä sopimuksen ehtoja jonkin verran sopimuksen aikana. Tällaisen tiedon pitäisi löytyä sopimusehdoista.
Nimeä ei pidä koskaan kirjoittaa sopimukseen, jonka ehtoja ei täysin ymmärrä tai joka on kovin tulkinnanvarainen.

Voiko palvelun- tarjoajaa vaihtaa?
Ps-sopimus on siitä mukava, että palveluntarjoajaa voi kilpailuttaa ja vaihtaa kesken säästöajan. Siirto ei kuitenkaan ole ilmaista, joten kulut kannattaa selvittää tarkoin ennakolta.

Voiko puolison ps-tilille säästää?
Kyllä voi. Maksut omassa verotuksessaan vähentää se puoliso, joka saa säästöt eläkkeellä. Jos hänellä ei ole tuloja ja veroja joista vähentää, maksut vähennetään alijäämähyvityksenä maksut maksaneen puolison veroista.

Asiantuntijoina osastopäällikkö Erja Rautanen Finanssivalvonnasta ja ylitarkastaja Matti Merisalo Verohallinnosta

Tietoa netissä:
Veronmaksajain Keskusliitto: www.veronmaksajat.fi
Veronmaksajain Keskusliiton Taloustaito-lehti:www.taloustaito.fi
Verohallinto:www.vero.fi
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta: www.fine.fi
Finanssivalvonta:www.fiva.fi
Pörssisäätiö:www.porssisaatio.fi

Isovanhempien, vanhempien, tätien ja setien jäämistöä peratessa kannattaa olla tarkkana. Heille käyttöesineenä ollut arkinen tavara voi tänä päivänä olla keräilijöiden himoitsema aarre. Huutokauppa Helanderin toimitusjohtaja ja meklari Mika Sirén listasi kysytyimmät.

1. Arabian Muumi-mukit

Ensimmäisiä Muumi-lastenastioita ja -pienoishahmoja alettiin valmistaa 1950-luvun lopussa. Varsinainen buumi alkoi kuitenkin Muumien toisesta tulemisesta 1990-luvun alussa. Edellisten sukupolvien jäämistöstä voi löytyä varhaista tuotantoa. Iän pystyy määrittelemään Arabian leimasta. Hinnat  500−3 000 euroa.

2. Muumi-pienoisnuket

Suomalaisen Atelier Faunin käsin kankaasta, puusta ja nahasta valmistamat Muumi-pehmohahmot olivat tuotannossa 1950−70-luvuilla. Atelier Fauni ei toimi enää.

Atelier Faunin Tuutikki 1950–60-luku, 2 300 e.

Atelier Faunin Jenni-täti 1950–60-luku, 280 e.

Atelier Faunin Nuuskamuikkunen 1950–60-luku, kädet puuttuvat, 160 e.

3. 1900-luvun lelut

Peltilelut, nuket, pienoisautot ja Tähtien sota -aiheiset lelut ovat kysyttyjä.

Mercedes-Benz 220 -peltiauto 1960-luvulta, 285 e.

Moottoripyöräpoliisi 1940–50-lukujen vaihde, 350 e.

Charles M. Schulzin Tenavat-nukkeja 6 kpl, 1960-luku, 400 e.

Viisi Tähtien sota -lelua, 70 e.

4. 1900-luvun rannekellot

Laatumerkkejä on paljon. Esimerkiksi hienot Omega-kellot maksavat 100−15 000 euroa.

Omega Speedmaster, 455 e

5. Vanhat postikortit ja valokuvat

Suosittuja ovat 1800−1900-lukujen kortit, joissa on mielellään kuvia Suomen kaupungeista, pitäjistä ja menetetyistä Petsamosta ja Karjalasta. Lähetetystä kortista maksetaan enemmän kuin lähettämättömästä. Hintahaarukka postikorttikansiosta huutokaupassamme 100−3 000 euroa.

Pohjois-Esplanadi 1908. Kortti on lähetetty samana vuonna.

6. Sota-aiheiset esineet

Kunniamerkit, asevelimerkit eli pinssit, sotilasunivormut, miekat. Hintahaitari on esineestä, sen iästä ja kunnosta riippuen melkoinen. Huutokaupassamme on myyty esineitä hintaan 200−20 000 euroa.

Koiviston risti ja pinssi 1939-40, 90 e.

7. 1950−60-lukujen design

Suvun kesämökin keittiöstä voi löytyvä vaikkapa Wärstsilä-Arabian valmistamia Finel-emaliastioita. Kysyttyjä ovat Kaj Franckin ja Tapio Wirkkalan kaltaisten muotoilijoiden tuotanto, samoin Bertel Gardbergin haarukat, veitset ja lusikat. Hinnat 100−1 000 euroa.

Etualalla tonttuaiheinen Finel-sarjan metallikasari 1960-luvulta.

8. 1950-luvun Aku Ankat

Esimerkiksi joulukuun 1951 näytenumero on myyty huutokaupassamme hintaan 2 000 euroa. Hyväkuntoisista vuosien 1952−1954 numeroista maksetaan hyvin. Samojen vuosien erikoisnumeroista saa parhaimmillaan tuhansia euroja.

Aku Ankan näytenumero 1959, alkaen 2 000 e.

9. Legosarjat

Tietoa hinnoista täältä.
 

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.