Tuntuuko, että rahat eivät riitä edes pakollisiin menoihin? Otatko pikavippejä maksaaksesi laskuja? Mitä maksuhäiriömerkintä tarkoittaa? Asiantuntija neuvoo, miten saat taloutesi kuntoon ja mistä saat apua.

1 Milloin on syytä huolestua omasta taloudesta?

Kun laskujen eräpäivät tulevat toistuvasti liian nopeasti tai kun asumiskulujen ja muiden pakollisten menojen jälkeen ei jää enää rahaa ruokaan ja lääkkeisiin. Talous on jo luisumassa käsistä, jos joutuu ottamaan pikavippejä maksaakseen laskuja.

2 Mitä kannattaisi tehdä ensiksi?

Tutki tiliotetta ja kirjaa ylös kuukauden kaikki tulot ja menot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Jos mittatikuksi otetaan velkajärjestelyissä käytettävä maksuvara, verojen jälkeen käteen jäävästä tulosta vähennetään välttämättömät menot. Näitä ovat vuokra tai vastike, kotivakuutus, sähkölasku, terveydenhoitomenot ja vuosittain vahvistettava elinkustannus.

Elinkustannus on vuonna 2014 yksin­asuvalla 535 euroa ja pariskunnalla 900 euroa. Tällä summalla pitäisi pystyä maksamaan ruoka, puhelinlaskut, lehtitilaukset ja muut elämisen kulut.

Yli jäävä summa on se maksuvara, jolla velkajärjestelyssä oleva lyhentää velkaansa kuukausittain. Muilla tämä on se rahasumma, jolla maksetaan mahdollisia lainanlyhennyksiä ja josta kannattaisi kerätä puskurirahaa.

3 Entä jos rahaa on juuri ja juuri pakollisiin menoihin?

Etenkin vuokra tai vastike, sähkölasku, kotivakuutus ja puhelinkulut kannattaa maksaa ajoissa tai olla ainakin yhteydessä laskuttajaan, jos maksamisessa on vai­keuksia.Näitä sopimuksia on hankala uusia, jos saa maksuhäiriömerkinnän.

Yleensäkin kannattaa olla itse aktiivinen ja kysyä, voisiko maksaa laskun vaikka useammassa erässä. Maksusuunnitelmasta kannattaa myös pitää kiinni, jolloin velkoja voi joustaa uudestaankin.

4 Miten pääsen tilanteen herraksi?

Mieti, miten voisit muuttaa rahankäyttöäsi. Pienistä puroista kertyy yllättäen isoja summia.

Autatko esimerkiksi lapsia liikaa suhteessa tuloihisi, käytkö kahviloissa, teetkö heräteostoksia? Tilaatko nettikaupoista toistuvasti tavaraa?

Ostohetkellä parinkympin kuukausilyhennys uudesta tietokoneesta tuntuu pieneltä. Kun vastaavia laskuja on useita, koossa on iso summa.

Kotiin kertyneen ylimääräisen tavaran myymisellä voi paikata ainakin hetkellisesti tilin vajetta.

Onko sinulla realisoitavaa, jolla saisit kuitattua velat pois? Se on ainakin fiksumpaa kuin päätyä vippikierteeseen. Monissa pankkilainoissa on myös lyhennysvapaita kuukausia. Hyödynnä ne.

Jos sinulla on velaton omistusasunto, käänteinen asuntolainakin voi olla ratkaisu velkojen hoitoon.

5 Entä jos tämäkään ei riitä?

Maksamattomat laskut päätyvät lopulta perintään ja ulosottoon.
Ulosmittauksen määrä on keskimäärin kolmasosa nettotuloista.

Jos velkaa on korkeintaan 34 000 euroa, Takuu-Säätiö voi myöntää takauksen pankkilainaan, jolla velat maksetaan.

Joissain kunnissa myönnetään myös sosiaalisia luottoja. Järjestelylainaa lyhennetään oman laskennallisen maksukyvyn mukaisesti. Yhden lainan hoitaminen on huomattavasti edullisempaa ja helpompaa kuin useamman lainan lyhentäminen.

Näistä maksujärjestelyistä tulee kuitenkin luottotietoihin maksuhäiriömerkintä. Olisikin viisasta koettaa tasapainottaa taloutensa riittävän ajoissa.

Kun velkaongelma on pitkittynyt eikä maksuvara riitä kuukausieriin, ylivelkaantunut voi hakea käräjäoikeudesta pääsyä velkajärjestelyyn. Laki määrittää edellytykset ja esteet velkajärjestelyyn pääsemiselle. Edellytyksenä on henkilön itsestä riippumaton ja pysyvä maksukyvyttömyys kokonaisvelkamäärään nähden. Apua velkajärjestelyyn hakeutumisessa saa kotikunnan talous- ja velkaneuvonnasta.

6 Entä jos luottotiedot sitten menevät?

Se hankaloittaa elämää, kun luottokorttia ja uutta velkaa ei yleensä enää saa. Lisäksi uusien vakuutusten, puhelin- ja nettiliittymien hankkiminen vaikeutuu.

Luottotietomerkinnät säilyvät rekisterissä yleensä kolme vuotta. Aikaraja pitenee neljään, jos saa uuden maksuhäiriömerkinnän ennen vanhan poistumista. Velan maksaminen etuajassa ei poista häiriömerkintää.

7 Hävettää, ettei aikuinen osaa huolehtia raha-asioistaan!

Mennyttä on turha jäädä harmittelemaan, eikä häpeä auta mihinkään. Talouden epätasapainoon on monia syitä. Kohtuullisillakin tuloilla voi joutua vaikeuksiin, jos elämäntilanne muuttuu yllättäen.

Apua saa maksutta Takuu-Säätiön Velkalinjalta ja oman kunnan talous- ja velkaneuvonnasta. Yhteydenotto ei edellytä ylivelkatilannetta, vaan apua kannattaa hakea, jos raha-asiat mietityttävät. Pienituloisen tai ulosotossa olevan kannattaa myös tarkistaa, olisiko oikeutettu asumis- tai toimeentulotukeen.

Myös monissa seurakunnissa annetaan talousneuvontaa ja -apua.

Asiantuntijana takausjohtaja Minna Backman Takuu-Säätiöstä.

Ilmaista velkaneuvontaa

Takuu-Säätiön maksuton, valtakunnallinen neuvontanumero vastaa
0800 9 8009, arkisin 10.00 - 14.00

Velkalinjaan voi soittaa kaikkialta Suomesta maksutta ja keskustella nimettömänä  omista tai läheisen rahahuolista. Vaikeudet voivat olla pieniä tai suuria.

Keskusteluissa

  • kartoitetaan maksuvaikeuksia ja kokonaisvelkatilannetta; tuloja ja menoja sekä maksukykyä
  • kerrotaan eri velkojen järjestelykeinoista, sosiaalietuuksista ja taloudenhallintakeinoista
  • selvitetään mahdollisuuksia Takuu-Säätiön takauksen saamiseen
  • neuvotaan alkuun ja ohjataan hakemaan apua tarpeen mukaan

Puheluihin vastaavat Takuu-Säätiön työntekijät.

Kokeile!

Takuu-Säätiön talouspäiväkirjaa: www.talouspaivakirja.fi/

Mitä kuuluu elinkustannukseen?

Välttämättömät elinkustannukset henkilöä kohti vuonna 2014:

535,00 €/kk yksinasuva aikuinen/yksinhuoltaja
450,00 €/kk/henkilö 2 aikuista = 900,00 €
342,00 €/kk/henkilö 1. ja 2. lapsi
319,00 €/kk/henkilö 3. lapsi jne.
379,00 €/kk/henkilö 17 vuotta täyttänyt kotona asuva lapsi
379,00 €/kk/henkilö 18 vuotta täyttänyt kotona asuva opiskeleva lapsi

Välttämättömiin elinkustannuksiin varatuilla rahamäärillä katetaan:

  • ravinto- ja hygieniamenot
  • vaatekulut
  • vähäiset terveydenhoitomenot
  • lehtitilaukset
  • puhelinlaskut
  • paikallisliikenteen matkakulut (38.50 €)
  • mahdollisen auton käyttökustannukset
  • harrastus- ja vapaa-ajanmenot
  • muut kodin kulutusmenot (esim. maksullinen tv-kanava, internet, muut vakuutukset)

Asiantuntijana takausjohtaja Minna Backman Takuu-Säätiöstä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla