Keski-ikäiset suomalaiset harmittelevat jälkikäteen erityisesti liian vähälle jäänyttä koulunkäyntiä ja työ- tai ammatinvalintojaan.

Joka toinen keski-ikäinen katuu elämänvalintojaan: Useimmin kismittävät opintoihin, työhön ja ammattiin sekä vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvät päätökset.

Asiaa on tutkinut Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä. Tutkijat kirjoittivat aiheesta tieteellisen artikkelin Psykologia-lehteen.

Muita tutkimuksessa selvitettyjä elämänalueita olivat elämäntavat ja omat ominaisuudet sekä asuminen ja muut taloudelliset ratkaisut. Näihin liittyvä katumus oli vähäisempää kuin koulutuksen, työn ja perhesuhteiden herättämä.

Ensin kismittää koulutus

Katumuksen tunteita tutkituille alkoi tulla 30-vuotiaina, ensin koulutukseen liittyen. Eräs vastaajista tiivisti: Kävin murrosiässä koulun huonosti, enkä ymmärtänyt ammatin ja koulutuksen merkitystä.

Ne, joita työ- ja uravalinnat alkoivat kismittää, olivat tuolloin keskimäärin 38-vuotiaita. Samassa iässä heräsi katumus elämäntavoista ja taloudellisista ratkaisuista.

– Olisi pitänyt lähteä hoitoalalle jo aikaisemmin, olisi ollut paljon annettavaa, totesi eräs vastaaja.

– Olisin voinut olla toisessa, korkeammassa asemassa työelämässä, arvioi toinen.

– Kun lapset olivat pieniä, jätin taloudellisen vastuun liikaa miehelleni, puntaroi yksi tutkimushenkilöistä.

Nelikymppinen katuu ihmissuhdevalintoja

Keskimäärin 40-vuotiaana pintaan nousivat parisuhdetta ja avioliittoa koskevat katumuksen ajatukset. Perhettä ja vanhemuutta sivuava harmittelu alkoi muutama vuosi myöhemmin.

– Olisin voinut kohdella vaimoa eri tavalla, osoittaa enmmän kiintymystä ja arvostaa häntä, pohdiskeli yksi vastaaja.

– Olen ollut sitoutuneena liian moneen asiaan kodin ulkopuolella, kuului toinen arvio.

– Olisi pitänyt laittaa alkoholisoitunut isä aikaisemmin hoitoon, pahoitteli eräs.

Kaikesta oppii

Lähes joka toinen tutkittu ei keksinyt mitään mainitsemisen arvoista kaduttavaa. Elämä on mennyt niin kuin pitääkin. Vääristä ratkaisuista voi olla jopa hyötyä.

– En voi sanoa, että katuisin mitään. Kaikki koukerot ja kuviot ovat olleet varmaan opiksi, totesi eräs tutkituista.

Katumusta tunteneissa oli tasaisesti miehiä ja naisia. Joukossa ei myöskään korostunut mikään tietty koulutustausta, perhetilanne, siviilisääty tai taloudellinen asema.

Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä selvitti katumuskokemuksia 50-vuotiailla, jotka kuuluivat Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen osallistujiin.

Pitkittäistutkimuksessa on seurattu samoja, vuonna 1959 syntyneitä henkilöitä 8-vuotiaasta 50-vuotiaaksi. Katumusta koskeviin kysymyksiin vastasi 221 henkilöä.

Lähde: Psykologia 1/2014

Mikä sinua elämässäsi eniten kaduttaa ja miksi?

Uutuuskirja kertoo, että Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen on testamentannut omaisuutensa lahjakkaille lapsille. Tiensä huipulle raivannut Paakkanen on itsekin lähtöisin köyhästä perheestä.

Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen on testamentannut omaisuutensa lahjakkaille lapsille, uutisoi Taloussanomat.

Asia kerrotaan vuorineuvos Ilpo Kokkilasta kertovassa tuoreessa elämänkerrassa Rakentajan jälki – Ilpo Kokkila Kalmarin kylätieltä kauppatorille. Kirjassa on läsnä myös Paakkanen, joka eli Kokkilan kanssa yhteistä lapsuutta Saarijärvellä.

Kirjasta selviää, että Paakkanen on testamentannut kaiken omaisuutensa Suomen lahjakkaille lapsille. Paakkasella ei ole omia lapsia.

– Suomi on palvellut minua hienosti. Maksan testamentillani rakkaudenvelkaa maalle, joka on maailman paras ja jossa asuu maailman upein kansa. 

88-vuotias Paakkanen syntyi itse vähävaraiseen perheeseen, eikä esimerkiksi päässyt rahanpuutteen takia oppikouluun.

Tyhjästä aloittanut Paakkanen perusti naisten mainosyrityksen vuonna 1969. Mainosyrittäjän uransa jälkeen Paakkanen osti Marimekon vuonna 1991. Marimekosta kehittyi hänen johtamanaan yksi Suomen menestyneimmistä tekstiili- ja vaatetusalan yrityksistä. Taloussanomien mukaan Paakkanen myi viimeiset omistamansa Marimekon osakkeet vuonna 2009. 

Paakkanen viettää eläkepäiviään ja kulkee Etelä-Ranskan-kotinsa sekä Espoon välillä. 

Lue myös: Riitta Suomen perintö menee omille ja maailman lapsille

Lue myös: Testamenttaisitko hyväntekeväisyyteen? Pienikin summa auttaa

Lue myös: 10 kysymystä ja vastausta ennakkoperinnöstä

 

Eläkkeellä moni joutuu miettimään, miten pitää talous tasapainossa. Neljä eläkeläistä paljasti meille tulonsa ja menonsa. Asiantuntijat kommentoivat.

Suomalaisten brutto keskieläke on 1613 euroa.

Miesten keskieläke on 1829 euroa ja naisten 1434 euroa.

Joka kymmenes saa eläkettä alle 750 euroa.

Lähde: Eläketurvakeskus.

Kalevi, 65 vuotta, Kotka:

Tulot

  • Eläke 2092 e/kk, netto
  • Säännöllinen kirjoituspalkkio 200 e/kk, netto
  • Palkkatuloja erilaisista koulutustehtävistä yht. 5000 e/v, netto
  • Vuokratuloa 100 e/kk

Omaisuus

  • Kolmio Helsingissä, noin 300 000 e
  • Kaksio Kotkassa, noin 90 000 e
  • Kesämökki, noin 70 000 e
  • Lisäksi auto ja pieni purjevene

Säästöt

  • Säästötilillä 11 400 e

Velat

  • 62 000 e

Menot

  • Yhtiövastike ja muut kulut Kotkan asunnosta 550 e/kk
  • Mökin kulut noin 250 e/kk
  • Auton kulut polttoaineineen noin 300 e/kk
  • Ruokaan ja juomaan noin 300 e/kk
  • Vaatteisiin noin 100 e/kk
  • Lisäksi kertyy erilaisia remonttikuluja, viime vuonna yhteensä noin 15 000 euroa.

"Ilman lisätuloja en pärjäisi" 

"Asun Kotkassa, mutta minulla on myös osakehuoneisto Helsingissä. Siinä asuu nyt poikani perhe. He maksavat yhtiövastikkeen ja vuokraa 100 euroa kuussa. Vuokra on niin pieni, ettei verottaja hyväksy asunnosta tulleita remonttikuluja vähennyskelpoisiksi.

Kesämökkini on vanha omakotitalo Kotkan lähistöllä. Olen investoinut mökkiin yli 100 000 euroa. En saa niitä rahoja koskaan pois. Tänä vuonna pitäisi tehdä ikkunaremontti. Lisäksi vessassa tapahtui vesivahinko. Sen korjaamisesta vakuutusyhtiö onneksi korvaa valtaosan.

Minulla on velkaa 62 000 euroa. En aio maksaa sitä pois, vaan se jää perikunnan hoidettavaksi. Se on pankkineuvojani vinkki. Hän sanoi, että rahat on parempi käyttää elämiseen. Yritän säästää 500 euroa kuussa, mutta jos samaan aikaan erääntyy useampi vakuutusmaksu, rahat eivät riitä. Silloin joudun käymään säästötilillä. Ilman lisätuloja en pärjäisi.

Erosin muutama vuosi sitten. Olen huomannut, että yhden hengen talous tulee ihan yhtä kalliiksi kuin kahden hengen."

Pihistän:

  • Syön kotona ja teen ruuat itse. Jos olen reissussa, syön edullisissa lounaspaikoissa.

Panostan:

  • Säästän matkoihin. Teen useita ulkomaanmatkoja vuodessa.
  • Kulttuuritilaisuuksiin. Ostin juuri syksyksi oopperalippuja 200 eurolla.
  • Pyrin hankkimaan kestäviä ja laadukkaita vaatteita.

Asiantuntijoiden huomiot Kaleville

tulot/kk 2809 e (ilman sivutuloja 2392)
menot/kk 2750 e (sis. 15 000 remonttikulut vuodessa, ilman remonttikuluja 1500 e)

  • Kalevin nettotulot ovat hyvät, mutta myös kulut ovat korkeat, etenkin jos remonttikuluja tulee jatkuvasti vuosittain tuo 15 000 euroa. Silloin uutta säästöä ei juuri synny, ja esimerkiksi ulkomaanmatkoihin pitää käyttää varoja säästötililtä.
  • Onko järkevää investoida niin paljon kesämökkiin, jos sijoitettuja rahoja ei saisi pois mökkiä myydessä?
  • Kuinka pitkään Kalevi voi tehdä koulutustehtäviä? Ilman niiden tuomaa lisätuloa nykyinen rahankulutus remontteineen ei ole mahdollista.
  • Voisiko poika maksaa isompaa vuokraa?
  • Voisiko vaatemenoissa säästää?
  • Kalevin omaisuus yli on 460 000 euroa ja velat 62 000 euroa, joten taloudessa on puskuria erittäin hyvin.
  • Jos velkojen ehdot ovat edulliset, ei ole välttämättä syytä maksaa niitä pois. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että korkotaso voi nousta. Jos sivutulot loppuvat, velan hoito voi silloin vaikeutua.
  • Varakas yksinasuva eläkeläismies on melko harvinainen tapaus. Usein yksinäisten eläkeläismiesten tulot ovat keskimääräistä matalammat, ja moni on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Hilkka, 68 vuotta ja Hannu, 67 vuotta, Helsinki

Tulot

  • Hilkan eläke 1243 e/kk, netto
  • Kelalta 62 e/kk
  • Hannun eläke 1580 e/kk, netto

Omaisuus

  • Kaksio Helsingissä, noin 180 000 e
  • Lisäksi auto

Säästöt

  • Säästötilillä 7900 e ja rahastotilillä 8700 e
  • 250 e/kk säästöön

Menot

  • Yhtiövastike 419 e/kk
  • Koti- ja autovakuutus 270 e/3 kk
  • Auton kulut 150 e/kk
  • Elämiseen 300-500 e/kk
  • Lääkkeisiin ainakin 700 e/v
  • Sanomalehden digitilaus 16,50 e/kk

"Elämme vähällä" 

"Ostimme vuosia sitten kesämökin. Laitoimme sen lihoiksi, kun muutimme vajaat kymmenen vuotta sitten Helsinkiin. Mökkikauppa kävi silloin kuumana, joten pääsimme myyntirahoilla velattomaan asuntoon. Se tekee asumisen halvaksi.

Asumiskulumme ovat hiukan yli 400 euroa. Summa sisältää vesi- ja kaasumaksut, autotallin ja putkiremonttilainat. Bensaan menee 50-100 euroa kuussa. Se tuplaantuu, jos lainaamme autoa tyttären perheelle.

Perunat ostetaan perunoina ja lantut lanttuina. Ruuat valmistamme itse, eikä meillä mene mitään hukkaan.

Osaamme molemmat korjata vaatteet ja vaihtaa vetoketjut. Hannu huoltaa pyörät, huonekalut ja muut kapineet. Uusia tavaroita ostamme vähän ja silloinkin usein kirpputorilta. Kyllä me rahaa käytämme, jos on tarvis: viime syksynä ostimme molemmille hyvät nastalenkkarit ja vähän aikaa sitten kummallekin älypuhelimen. Emme pidä pihistämisenä sitä, että jätetään ostamatta tavaraa, jota ei tarvita.

Lääkkeitä pidetään kalliina, mutta eivät ne ole. 670 euron vuotuinen lääkekatto tulee Hilkalla täyteen helmi-maaliskuussa. Sen jälkeen lääkkeistä maksetaan vain 1,50 euron toimitusmaksu. Alkuvuoden isoista lääkelaskuista selviää ennakoimalla.

Harrastamme paljon mutta halvalla. Museokortti maksaa 54 euroa vuodessa ja uimakortti saman verran. Kolmen kuukauden lähiöliikuntapassin hinta on 20 euroa. Sillä saa hikoilla vaikka joka päivä.

Olemme aina eläneet vähällä. Kun lapset asuivat kotona, pidimme kirjaa menoista nähdäksemme, mistä voisi vielä nipistää. Emme silti ajatelleet, kuinka kurjaa meillä on. Ennemmin olo oli kuin voittajalla: selvittiin tästäkin."

Pihistämme

  • Ruoka tehdään itse, eikä sitä heitetä pois.
  • Tavaraa ostetaan vain tarpeeseen ja useimmiten kirpputorilta.
  • Auton huollot tehdään itse.

Panostamme

  • Urheiluvälineisiin ja soittimiin.
  • Kynsien laittoon kynsistudiolla, 25 e/kerta
  • Matkustamiseen.

Asiantuntijoiden huomiot Hilkalle ja Hannulle

tulot yhteensä 2885 e
pakolliset menot 1125 e
ylijäämä 1760 e

  • Hilkka ja Hannu voisivat niin halutessaan elää paljonkin leveämmin. Heille todennäköisesti jää säästöön rahaa reilusti kuukausittain. Heillä on hyvin puskuria esimerkiksi mahdollisia sairastumisia ja hoitoja varten
  • Näiden tietojen valossa taloudessa ei ole juurikaan mitään uhkakuvia. Eläkkeet ovat pysyväistuloja, velkoja ei ole ja säästövarat todennäköisesti karttuvat koko ajan.
  • Hilkka ja Hannu tulevat mielestäni kohtuullisen hyvin toimeen tai ainakin saavat "keskivertoeläkettä". Toimeentuloa helpottaa myös yhdessä asuminen ja omistusasunto.
  • Kaikista eläkeläisistä perheellisiä on noin 60 prosenttia. Yksin asuminen yleistyy iän myötä.

Kaarina, 67 vuotta, Kajaani

Tulot

  • Eläke ja perhe-eläke 945 e/kk, netto
  • Kelalta 102 e/kk, netto
  • Palkkioita luottamustoimista noin 3000 e/v

Omaisuus

  • 2000-luvun alussa rakennettu omakotitalo, noin 30 000 e.
  • Auto

Säästöt

  • Ei ole.

Velat

  • Visalaskuja noin 5000 e

Menot

  • Asumismenot noin 50 e/kk
  • Ruokaan alle 200 e/kk, jos lapsenlapsia hoidossa 300 e/kk.
  • Velan lyhennys 150 e/kk
  • Auton kulut noin 500 e/kk
  • Lääkkeisiin 40 e/kk
  • Vaatteisiin noin 30 e/kk

"Olo on epävarma" 

"Mieheni kuoli viime kesänä. Siitä lähtien taloustilanteeni on ollut huono. Hautaamiskulut isoine muistojuhlineen veivät ison summan rahaa. Se oikeastaan vei pohjan taloudeltani. Menot eivät pienentyneet, vaikka taloudessani elää nyt kahden sijaan yksi henkilö.

Sain vielä viime vuonna eläkettä käteen 1100 euroa. Mieheni kuoleman jälkeen aloin saada perhe-eläkettä, joka nosti veroprosenttiani niin paljon, että käteen jäävä summa putosi alle 1000 euron.

Minulla ei ole säästöjä lainkaan. Teimme tilallamme sukupolvenvaihdoksen 15 vuotta sitten. Siitä saaduilla rahoilla rakensimme syytinkitalon tilan maille. Asuminen on onneksi halpaa, sillä talo lämpiää maatilan energialla.

Vuosien mittaan minulle on kertynyt 5000 euroa luottokorttivelkaa. Olen yrittänyt lyhentää sitä, mutta kaikki yllättävät menot pakottavat taas turvautumaan luottokorttiin. Viime kuussa maksoin 550 euron vakuutusmaksut. Sen jälkeen tilille jäi 400 euroa, joilla pitäisi pärjätä loppukuu. Joskus olen joutunut pyytämään poikaani maksamaan laskuni. Sitä en haluaisi enää tehdä, sillä hänelläkin on tiukkaa. Huono talous aiheuttaa epävarman olon ja vaikuttaa mielialaan. Tämä on ärsyttävä tilanne."

Pihistän

  • Kaikesta

Panostan

  • Kesällä osallistuin kahdelle kotimaanreissulle. Niihin meni yhteensä 600 e.
  • Teatteri- ja konserttilippuihin
  • Aikakauslehtiin

Asiantuntijoiden huomiot

tulot 1047 e, luottamustoimipalkkio huomioituna 1297 e
menot 1020 e

  • Jos luottamustoimitulot päättyisivät, talous nykyisillä menoilla olisi aika haavoittuvainen, sillä tulot ovat vain 27 e/kk menoja isommat. Tässä tilanteessa auton kuluja olisi ehkä syytä karsia.
  • Kaarina pyrkii maksamaan 5000 euron visaluoton pois, mutta se ei tunnu onnistuvan. Hän voisi sopia pankin kanssa, että kortin luotto-ominaisuus poistetaan, jolloin hän ei voisi nostaa uudestaan limiitin puitteissa, vaan kuukausierät todella vähentäisivät velan määrää.
  • Toimeentulo-ongelmat ovat keskimääräistä yleisempiä juuri tässä ryhmässä eli naispuolisilla leskillä, joilla on keskimääräistä pienemmät tulot.

Asiantuntijoina lakimies Satu Sjöblom Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta sekä ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 16/2016.

Vierailija

Näin eläke riittää – neljä suomalaista paljasti tulonsa ja menonsa

Olkaa huoleti, tässä maassa ei työnteolla rikastu. Ne joilla on jotakin keskivertoa enemmän on perittyä, tai harteita painaa suuret velat ja vilunki elämäntyyli. Mutta kun on luonteita joilla on aina paremmin ja enemmän, heitä jotka haluavat pakonomaisesti omistaa, siis he omistavat myös nuo suuret velatja käyttävät kaikki porsaan reijät ja tekevät verottajalle vilunkia. On sitten millä näyttävät! Rehellinen työtätekevä ihminen saa toimeentulon ja kun jää eläkkeelle kitkuttaa vähemmällä...
Lue kommentti