Myymäläautojen hittituotteita eivät ole enää perinteiset lihat ja virvoitusjuomat.

ET-lehti selvitti, mitä pyörillä liikkuvista myymälöistä nyt ostetaan. Vastauksia kertoivat kauppiaat ympäri Suomen – Kankaanpäästä, Pudasjärveltä, Outokummusta ja Kannuksesta.

Kauppiailla oli aika lailla yhteinen linja vastauksissa, vaikka paikkakuntakohtaisiakin eroja löytyy. Missä menee paljon karjalanpiirakoita? Entä missä himoitaan puolestaan reikäleipää?

Entä sitten oluen ja makkaran menekki? Luulisi, että kesällä niitä ostetaan kauppa-autoista vilkkaasti. Mutta ei.

Yleisesti asiakkaat tahtovat nyt niinkin tuttuja juttuja, kuten uusia pottuja ja lähileipää.

Mika Mukkala on huomannut myös ilmiön. Hän ajaa myymäläautoa Kankaanpään seudulla. Siellä lähituotteet menevät hyvin kaupaksi.

– Tähän aikaan vuodesta menee vähän enemmän jäätelöä ja makkaraa, mutta kyllä kesäasukkaatkin tulevat ostamaan paikallista perunaa, ja leipää – lähiruokaa, Mukkala toteaa.

Nykyään myymäläautoissa on Mukkalan mukaan niin hyvät valikoimat, että niistä ostetaan kaikenlaista ruokatavaraa.

Mukkalan auto kulkee kuutena päivänä viikossa. Reitti saattaa olla jopa 200 kilometriä. Pysähdyksiä on viidestä kymmeneen ja asiakkaita päivän aikana 70–80.

Vielä nelisenkymmentä vuotta sitten myymäläautoja huristeli maanteillä paljon. Silloin Suomessa palveli asiakkaita noin 1 200 myymäläautoa. Nyt niitä on liikenteessä ET-lehden kartoitusten mukaan enää noin 15 autoa.

"95 prosenttisesti kaikkea muuta kuin kaljaa Pudasjärvellä"

Pertti Sarajärvi kuljettaa Kauppiaspoikien myymäläautoa Pudasjärvellä. Hän sanoo, että mikään yksittäinen tuote ei ole noussut muita suositummaksi.

– Maitotuotteita myymme paljon, samoin leipää, lihaa, jauhoja ja ryynejä, Sarajärvi luettelee.

Kesäasukkaat tahtovat naapuripaikkakunnan, Taivalkosken pikkuleipomon reikäleipää.

– Tähän aikaan vuodesta myymme enemmän laktoosittomia ja gluteenittomia tuotteita. 

Sarajärvi ihmettelee, että monilla on sellainen kuva, että myymäläautoista ostetaan tosi paljon olutta.

– Myynti vaihtelee, mutta 85–95 prosenttisesti myymme kaikkea muuta kuin kaljaa. Tupakan myyntikin on vähentynyt, Sarajärvi sanoo.

Pudasjärvellä ja sen lähiseuduilla kulkeva auto on tarpeellinen syrjäkylien vanhuksille.

– Kodinhoitajat soittavat meille kauppalistan ja viemme ostokset, maidot ja muut perustuotteet, asiakaan keittiön pöydälle tarvittaessa, Sarajärvi kertoo.

Karjalanpiirakoilla kova menekki

Outokumpulaisen Metsämarketin myymäläauto liikkuu Pohjois-Karjalassa. Yli 40 vuotta myymäläautoa ajanut ja asiakkaita palvellut kauppias Matti Sallinen myöntää, että kesällä grillituotteita ja jäätelö kuluu enemmän kuin talvella. Kesäasukkaat ovat tärkeitä asiakkaita.

– Yleensä kesäaikaan myynti nousee jopa 40 prosenttia, Sallinen kertoo.

Pisin reitti on 216 kilometriä ja myymäläauto palvelee asiakkaita kuutena päivänä viikossa. Pysäkkejä on jopa Outokummun keskustassa.

– Monelle ikäihmiselle puolenkin kilometrin kauppamatka on liian pitkä, joten pysähdymme lähemmäksi.

Sallinen listaa heidän myymäläautonsa hittituotteet: tuore itsepakatut lihatuotteet, karjalanpiirakat sekä lähileipomossa tehty Matin arinaleipä ja kananmunat.

– Lauantaisin saatamme myydä jopa 400 lämmintä karjalanpiirakkaa, Sallinen mainitsee.

Kaljan myynti on hiipunut myös outokumpulaisessa myymäläautossa.

– Ehkäpä syynä on tämä lama-aika. Ihmisillä ei ole varaa ylimääräiseen.

Ostoslistalla viisi laatikollista tuutteja

Kauppias Kari Junnola on toisen polven kauppias Kannuksesta. Hänen isänsä hankki ensimmäisen myymäläauton jo 55 vuotta sitten.

– Näin kesällä menee limsaa enemmän kuin muulloin, mutta ja lapsia hemmotellaan karkilla, jäätelöllä ja pullalla, Junnola luettelee.

– Mutta lähileipomon sekaleipä, sellainen mieto yleisleipä, tekee aina kauppansa, Junnola sanoo.

Nyt ostetaan paljon myös uusia perunoita ja kalaa.

– Välillä saan silakkaa myyntiin ja se menee heti, samoin lohi.

Junnola hyppää myymäläauton rattiin joka arkipäivä. Ajoa tulee päivittäin noin 200 kilometriä.

–  Kyläkauppoja on kuollut ja väki vähenee syrjäkyliltä koko ajan, mutta vilkkaana kesäpäivänä asiakkaita saattaa olla yli 200. Kesäasukkaat ovat tärkeitä.

– Pari päivää sitten lapsenlapsiaan kylään odottava isoäiti osti viisi laatikollista tuutteja ja yhden eskimopuikkoja, luettelee Kannuksen kauppias.

Junnolalla ei ole tarkoitusta laittaa myymäläautoaan talliin. Hän tykkää työstään.

– Tämä on elämäntapa. Asiakkaista saa voimaa, Junnola miettii.

Isovanhempien, vanhempien, tätien ja setien jäämistöä peratessa kannattaa olla tarkkana. Heille käyttöesineenä ollut arkinen tavara voi tänä päivänä olla keräilijöiden himoitsema aarre. Huutokauppa Helanderin toimitusjohtaja ja meklari Mika Sirén listasi kysytyimmät.

1. Arabian Muumi-mukit

Ensimmäisiä Muumi-lastenastioita ja -pienoishahmoja alettiin valmistaa 1950-luvun lopussa. Varsinainen buumi alkoi kuitenkin Muumien toisesta tulemisesta 1990-luvun alussa. Edellisten sukupolvien jäämistöstä voi löytyä varhaista tuotantoa. Iän pystyy määrittelemään Arabian leimasta. Hinnat  500−3 000 euroa.

2. Muumi-pienoisnuket

Suomalaisen Atelier Faunin käsin kankaasta, puusta ja nahasta valmistamat Muumi-pehmohahmot olivat tuotannossa 1950−70-luvuilla. Atelier Fauni ei toimi enää.

Atelier Faunin Tuutikki 1950–60-luku, 2 300 e.

Atelier Faunin Jenni-täti 1950–60-luku, 280 e.

Atelier Faunin Nuuskamuikkunen 1950–60-luku, kädet puuttuvat, 160 e.

3. 1900-luvun lelut

Peltilelut, nuket, pienoisautot ja Tähtien sota -aiheiset lelut ovat kysyttyjä.

Mercedes-Benz 220 -peltiauto 1960-luvulta, 285 e.

Moottoripyöräpoliisi 1940–50-lukujen vaihde, 350 e.

Charles M. Schulzin Tenavat-nukkeja 6 kpl, 1960-luku, 400 e.

Viisi Tähtien sota -lelua, 70 e.

4. 1900-luvun rannekellot

Laatumerkkejä on paljon. Esimerkiksi hienot Omega-kellot maksavat 100−15 000 euroa.

Omega Speedmaster, 455 e

5. Vanhat postikortit ja valokuvat

Suosittuja ovat 1800−1900-lukujen kortit, joissa on mielellään kuvia Suomen kaupungeista, pitäjistä ja menetetyistä Petsamosta ja Karjalasta. Lähetetystä kortista maksetaan enemmän kuin lähettämättömästä. Hintahaarukka postikorttikansiosta huutokaupassamme 100−3 000 euroa.

Pohjois-Esplanadi 1908. Kortti on lähetetty samana vuonna.

6. Sota-aiheiset esineet

Kunniamerkit, asevelimerkit eli pinssit, sotilasunivormut, miekat. Hintahaitari on esineestä, sen iästä ja kunnosta riippuen melkoinen. Huutokaupassamme on myyty esineitä hintaan 200−20 000 euroa.

Koiviston risti ja pinssi 1939-40, 90 e.

7. 1950−60-lukujen design

Suvun kesämökin keittiöstä voi löytyvä vaikkapa Wärstsilä-Arabian valmistamia Finel-emaliastioita. Kysyttyjä ovat Kaj Franckin ja Tapio Wirkkalan kaltaisten muotoilijoiden tuotanto, samoin Bertel Gardbergin haarukat, veitset ja lusikat. Hinnat 100−1 000 euroa.

Etualalla tonttuaiheinen Finel-sarjan metallikasari 1960-luvulta.

8. 1950-luvun Aku Ankat

Esimerkiksi joulukuun 1951 näytenumero on myyty huutokaupassamme hintaan 2 000 euroa. Hyväkuntoisista vuosien 1952−1954 numeroista maksetaan hyvin. Samojen vuosien erikoisnumeroista saa parhaimmillaan tuhansia euroja.

Aku Ankan näytenumero 1959, alkaen 2 000 e.

9. Legosarjat

Tietoa hinnoista täältä.
 

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.