Kummalla tavalla menee vähemmän perintöveroja? Jos minä ja puolisoni määräämme testamentilla omaisuutemme ensin toisillemme ja lapset perivät omaisuutemme vasta meidän molempien kuoltua? Vai jos lapsemme perivät vanhempansa suoraan eikä vasta meidän molempien kuoltua? Nimimerkki Tietämätön

Jos te aviopuolisoina määräätte testamentilla omaisuutenne toisen kuoltua lesken omistukseen, lesken perintöosaan tehdään perintöverotuksessa puolisovähennys, joka on 60 000 euroa. Se on siis leskelle huomattava veroetu.
Lapset eivät saisi tässä vaiheessa perintöä eivätkä maksaisi perintöveroa. Toisaalta jos lapsenne tulevat aikanaan saamaan leskenkin kuoltua perinnön, joka sisältää myös aiemmin kuolleen puolison perintöä, voi perintöveroprosentti olla suuremmasta perinnöstä korkeampi.
Jos te taas määräätte testamentilla omaisuuden toisen kuoltua toisen hallintaan, lapset perivät heti kuolleen vanhempansa. He saavat kuitenkin perinnön haltuunsa vasta toisenkin vanhemman kuoltua, siis ehkä vuosien tai vuosikymmenten päästä, mutta perintöveron he joutuvat maksamaan heti. Mieti asiaa puolisosi kanssa myös tältä kannalta.
Leski ei tällöin peri mitään eikä maksa perintöveroa. Lasten perintöveroa keventää lesken hallintaoikeus. Veronkevennys on sitä suurempi, mitä nuorempi leski puolisonsa kuollessa on.
Lasten ei ole pakko tyytyä vanhempiensa testamenttiin, oli se sitten omistusoikeus- tai hallintaoikeustestamentti; he voivat aina vaatia lakiosansa. Vaaditun lakiosan perintöveroon ei kuitenkaan tule hallintaoikeusvähennystä.
– Perintöverotus ei ole enää niin ankaraa kuin aikaisemmin. Tulevan veron määrän ei pitäisi olla ratkaiseva peruste silloin, kun vanhemmat miettivät lastensa perintöjä, huomauttaa varatuomari Pirkko Kemppainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla