Sijoittaisinko metsään? Luvassa voi olla yllättävä verohyöty

1. Millainen sijoituskohde metsä on?

Metsään voi sijoittaa monella tavalla: ryhtymällä metsätilan jatkajaksi, hankkimalla metsäpalstan, liittymällä yhteismetsään, sijoittamalla metsärahastoon tai hankkimalla osuuden suojelumetsästä.

Metsä on pitkäkestoinen sijoitus, joka tarjoaa vakaata tuottoa. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto oli kuusi prosenttia.

Metsäsijoitus tarjoaa vakaata tuottoa.

Metsämaan ja puun hintakehitys myötäilee inflaatiota, joten metsän omistaminen tuo turvaa kuluttajahintojen noustessa.

Metsätilojen hinnat ovat nousseet viime aikoina nopeammin kuin inflaatio, joten metsässä varallisuus on ollut paremmassa turvassa kuin esimerkiksi sijoitusasunnoissa.

2. Ryhtyisinkö metsänomistajaksi?

Metsän omistaminen on metsäsijoittamisen yleisin muoto. Se myös vaatii metsäsijoittamisen vaihtoehdoista eniten pääomaa ja osaamista.

Metsäsijoituksen tuottoon vaikuttavat puun kasvun lisäksi palstan hankintahinta, metsän hoitotoimenpiteet sekä hakkuiden ajoitus.

Metsätilat vaihtavat omistajaa keskimäärin 30 vuoden välein.

Suunnitelmallisesti hoidetut metsät tuottavat selvästi paremmin kuin keskimääräinen suomalainen metsäomistus.

Metsätilat vaihtavat omistajaa keskimäärin 30 vuoden välein. Vain noin 15 prosenttia suomalaisista metsänomistajista hankkii uuden metsätilansa vapailta markkinoilta.

Suuri osa metsätiloista kulkee perhepiirissä joko perintönä tai kaupassa.

3. Millainen metsäpalsta kannattaa ostaa?

Riippuu siitä, kaipaako metsäistä puuhamaata ja virkistyspaikkaa, sijoituskohdetta vai molempia.

Puuhamaaksi riittää muutama hehtaari, mutta metsäsijoittaja etsii yleensä suurempaa metsätilaa. Puuhamaan tulisi sijaita lähellä, kun taas sijoitusmetsä voi olla kauempanakin.

Kohtuuhintaisia metsätiloja on vaikea löytää.

Metsäsijoittamisen suurimmat tuotot ja tappiot tehdään ostovaiheessa. Puuston ja maapohjan arvo ratkaisevat, mitä tilasta kannattaa maksaa.

Rehevä maapohja, pitkä kasvukausi, hyvät liikenneyhteydet ja järkevä leimikkorakenne tekevät metsätilasta halutun – ja yleensä myös kalliin.

4. Metsän siirtäminen seuraavalle polvelle

Metsäkiinteistön sukupolvenvaihdoksesta kannattaa puhua ajoissa.

Mahdollisille uusille omistajille kannattaa kertoa metsän rakenteesta ja erityispiirteistä, puuston ja maapohjan arvosta sekä metsänhoitosuunnitelmasta, jonka varassa metsää on hoidettu.

Aluksi kannattaa selvittää, haluavatko kaikki, että metsäomaisuus säilyy perheessä. Metsän yhteisomistaminen on hyvä vaihtoehto vain, jos ajatukset metsän hoidosta ja hyödyntämisestä osuvat riittävän yksiin.

Sukupolvenvaihdoksesta kannattaa puhua ajoissa.

Mikäli yksimielisyyttä metsän hoidosta ei ole, joku perillisistä voi ostaa metsäkiinteistön. Hinnan tulee olla vähintään 75 prosenttia metsätilan käyvästä arvosta, jotta kauppaa ei tulkita lahjaluonteiseksi. Muille perillisille voi antaa vastaavan edun esimerkiksi perinnönjaossa.

Metsäkiinteistön voi antaa myös lahjana, jolloin saaja maksaa siitä lahjaveroa. 100 000 euron arvoisesta metsätilasta lahjavero on rintaperilliseltä noin 10 000 euroa.

5. Miten metsänomistaja voi suojella metsää?

Metso-ohjelma tarjoaa maanomistajalle vapaaehtoisen mahdollisuuden suojella monimuotoista metsää korvausta vastaan.

Metsossa ELY-keskus maksaa pysyvästä suojelusta korvauksen tai ostaa metsäkiinteistön suojeltavaksi summalla, joka on kilpailukykyinen suhteessa päätehakkuun tuottoon. Korvaus on on yksityiselle metsänomistajalle verovapaata tuloa.

Pentti Linkolan perustama Luonnonperintösäätiö etsii ostettavaksi luonnontilaisia metsiä, joita on hakattu mahdollisimman vähän.

Korvaus on on yksityiselle metsänomistajalle verovapaata tuloa.

Luonnonperintösäätiö ottaa vastaan myös lahjoituksia, jotka voi myös kohdistaa jonkun itselleen tärkeän luontokohteen suojeluun.

Pysyvästi hakkuilta suojeltua kasvullista metsämaata on Suomessa 1,2 miljoonaa hehtaaria. Se on 6,1 prosenttia kasvullisesta metsämaasta. Etelä-Suomessa alle kolme prosenttia metsämaasta on suojeltu.

Lähteet: Suomen sijoitusmetsät, Metsäkeskus, ELY-keskus, maanmittauslaitos, Luonnonperintösäätiö, Minna Kurttila: Minun metsäni (Tapio)

Lue erilaisista metsäsijoittamisen muodoista tarkemmin ET-lehden numerosta 16/2023. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.