Itsehoitolääkkeiden kanssa pitää olla tarkkana. Sitä mieltä ovat apteekin työntekijät.

Joka viides apteekkiasiakas tarvitsee itsehoitolääkkeitä valitessaan apua. Tämä selviää Apteekkarilehden tuoreessa tutkimuksessa, johon vastasi lähes 800 apteekin työntekijää.

Asiakkailla on myös tutkimukseen vastanneiden mukaan yllättävän usein puutteelliset tiedot lääkkeistä.

Tulos kuulostaa Yliopiston apteekissa proviisorina työskentelevästä Laura Ahosesta hyvin tutulta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Itsehoitopuolella eniten apua tarvitaan yleensä flunssa- ja vatsalääkkeiden sekä allergia- ja silmälääkkeiden valinnassa, Ahonen listaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Varo turhia lääkesekoituksia

Flunssalääkkeiden kanssa Ahonen on huomannut, että asiakkaat saattavat käyttää oireiden helpottamiseen useatakin lääkettä samaan aikaan.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että erilaiset flunssan hoitoon tarkoitetut liuokset ja tabletit sisältävät yleensä särkylääkettä ja kun niitä käyttää useaa samanaikaisesti, voi päivittäin särkylääkeannos nousta melkoiseksi, Ahonen toteaa.

Vatsalääkkeissä kenties yleisin erehdys on Ahosen mukaan maitohappobakteerivalmisteiden ja vatsan suojalääkkeiden sekoittuminen toisiinsa.

Suurta vauriota erehdyksestä ei juuri koidu, mutta se ei myöskään välttämättä auta vatsavaivaista. Ahonen on myös törmännyt laksatiivien liialliseen käyttöön, joka kääntää lääkkeen vaikutuksen jo päinvastaiseksi.

Nuhaa on monenlaista

Allergialääkkeiden itsehoitovalikoima on viime vuosina lisääntynyt hurjasti.

– Näin heinänuhakautena  on aika yleistä, että nuhaoireita saatetaan ryhtyä hoitamaan vaikkapa flunssaan tarkoitetuilla nenäsumutteilla. Allergisiin oireisiin löytyy kuitenkin omat lääkkeensä, Ahonen kertoo.

Yleensäkin Ahosen mielestä asiakkaiden on syytä olla tarkkana itsehoitolääkkeiden kanssa, ja aivan erityisesti silloin, kun samanaikaisesti käyttää muita lääkkeitä.

– Monesti itsehoitolääkkeitä ei oikein mielletä lääkkeiksi, vaikka ne sitä ovat. Siksi aina kannattaa kysyä apua apteekin henkilökunnalta, sillä turhia kysymyksiä ei ole olemassa, hän jatkaa.

Aina apu ei löydy itsehoitotuotteista

Proviisori Sonja Kallio Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista on Laura Ahosen ja Apteekkarilehden tutkimuksen kanssa samoilla linjoilla.

– Aina kannattaa tarkistaa lääkkeen sopivuus itselle ja kertoa muusta lääkityksestä, hän toteaa ja ottaa esimerkiksi ihmiset, jotka syövät useampaa lääkettä.

– Joskus vaikkapa oire, johon apua haetaan, voi olla jonkin jo käytetyn lääkkeen tuoma sivuoire. Tämä saattaa selvitä vasta, kun kartoitetaan ammattilaisen kanssa omaa kokonaistilannetta.

Sonja Kallio on asiakaspalvelutyössä huomannut, että ihmisten lääketuntemus vaihtelee suuresti. Esimerkiksi kivun ja kuumeen hoitoon tarkoitettua Buranaa saatetaan tietämättömänä tulla ostamaan vaikkapa yskän oireisiin.

– Myös useamman kerran viikossa apteekissa kohtaa asiakkaan, joka on ohjattava käsikauppahyllyltä lääkäriin, Kallio kertoo.

Pelkkiä oireita ei voi loputtomiin lääkitä, ja siksi esimerkiksi pitkittynyt flunssa tai silmätulehdukset vaativat yleensä reseptilääkkeitä. Kallion tekemä huomio tuli ilmi myös tutkimuksessa. Yli puolet siihen vastanneista apteekin työntekijöistä nimittäin joutuu ohjaaman noin muutaman kerran viikossa käsikauppa-asiakkaan lääkärille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla