Uudemman automallin mukana tulee parempaa tekniikkaa. Sen avulla voit saada lisää autoiluvuosia.

1. Millaisen auton ikääntyvä henkilö tarvitsee?

Automerkit ja -mallit uudistuvat eri tahtiin, mutta pääsääntöisesti 2000-luvun puolivälin jälkeen markkinoille tulleissa automalleissa on jo valmiina monia ominaisuuksia ja tekniikkaa, jotka helpottavat myös ikääntyneiden autoilua. Aivan tuliterää autoa ei siis tarvitse hankkia. Uudehkon käytetyn saa edullisemmin kuin upouuden.

Moni ikääntynyt kuski saa lisää autoiluvuosia, kun vaihtaa manuaali­vaihteisesta autosta automaattivaihteiseen. Kuskille jää enemmän aikaa keskittyä liikenteeseen, kun ei tarvitse miettiä vaihteiden vaihtoa.

2. Eikö automaatilla ajaminen ole kalliimpaa kuin manuaalivaihteisella?

Tämä käsitys on vanhentunut. Harva kuski pääsee manuaalivaihteisella valmistajan ilmoittamiin optimaalisiin polttoaineen kulutuslukemiin. Automaattivaihteisella se onnistuu helpommin, sillä auto osaa vaihtaa vaihteet juuri oikeaan aikaan.

Automaattivaihteinen voi olla ostovaiheessa automerkistä ja -mallista riippuen hieman manuaalivaihteista kalliimpi. Mutta korkeampi hinta kannattaa maksaa, jos sillä saa lisää käyttömukavuutta ja -turvallisuutta.

3. Mitkä viime aikojen parannukset autoissa ovat oleellisia?

Ne liittyvät valoihin ja ajovakauteen. Nykyautoissa on huomattavasti paremmat valot kuin ennen 2000-lukua valmistetuissa. Halogeenivalot on korvattu led- ja ksenon-valoin, jotka valaisevat halogeeneja tehokkaammin.

Uusimmat autot osaavat myös itse vaihtaa kaukovaloista lyhyille ja takaisin tilanteen mukaan.

Joissakin autoissa on jo kaarreajovalot eli valokeila kääntyy kaarteen suuntaan sen sijaan, että valot osoittaisivat suoraan eteenpäin.

Monissa autoissa on lukkiutumattomat jarrut ja ESC-ajonvakautusjärjestelmä. Näiden ansiosta auto pysyy paremmin tiellä ja on hallittavissa myös yllättävissä tilanteissa. Ajonvakautusjärjestelmä on ollut pakollinen uusissa autoissa vuodesta 2011 lähtien.

4. Onko tarjolla parannuksia, jotka helpottaisivat autosta ulos näkemistä?

Peruutustutka ja -kamera auttavat pysäköitäessä. Nämä voi asentaa muutamalla satasella myös vanhaan autoon. Uudemmissa autoissa voi olla vakio- tai lisävarusteena  pysäköintiavustin, joka ohjaa auton kuljettajan puolesta ruutuun tai kadun reunassa olevaan taskuun. Tämä on hyvä ominaisuus, joka lisää auton hintaa tonnin verran. Jälkiasennuksena pysäköintiavustinta ei saa.

Istuimen ja ohjauspyörän säätöihin kannattaa kiinnittää huomiota. Oikea ajoasento helpottaa auton ulkopuolisten tapahtumien havainnointia ja auton hallintaa. Turvalaitteet toimivat suunnitellusti vain, jos ajoasento on oikein säädetty. Käsikäyttöiset säätimet saattavat olla raskaita, sähköisillä löytyy paras asento kenties helpommin. Vielä parempi, jos säädöt voi ohjelmoida auton muistiin jokaiselle kuskille erikseen.

Auto pitää valita niin, että kuskin on helppo mennä sinne ja tulla sieltä pois. Korkeampi auto on suositeltavampi vaihtoehto kuin matala. Ajoasento pitää pystyä säätämään kuljettajalle sopivaksi ja autosta tulee nähdä hyvin ulos.

5. Voiko peilien määrä lisätä?

Auton sisäpuolelle tuulilasiin voi asentaa lisäpeilejä, mutta ne eivät saa rajoittaa näkyvyyttä eteenpäin. Myös sivupeileihin voi hankkia muutamalla kympillä lisäosia, jotka pienentävät niin sanottua kuollutta kulmaa auton rinnalla. Joihinkin autoihin on saatavilla myös katveavustimia, jotka varoittavat kuljettajaa, mikäli kuolleessa kulmassa on auto.

Jos harkitsee autoon muutostöitä, esimerkiksi valojen vaihtamista tai lisäämistä tehokkaammiksi, siitä kannattaa käydä juttelemassa etukäteen katsastusmiehen kanssa. Vanhaan autoon on aika vähän varusteita, joita voi tai on taloudellisesti järkevää asentaa jälkikäteen.

Kaiken ikäisten autoilijoiden turvallisuutta lisäävät kunnolliset renkaat. Ne on syytä uusia riittävän usein.

Asiantuntijana Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

Unohda yhden pysähdyksen taktiikka!

Iän myötä huomiokyky heikkenee, reaktioaika pitenee ja on vaikeampi keskittyä useaan asiaan yhtä aikaa. Silloin autolla ajo ei ole yhtä turvallista itselle ja muille, vaikka alla olisi minkälaisilla turvaherkuilla varustettu ajokki.
Iän tuomia muutoksia ei kompensoi kokonaan edes pitkä ajo- ja elämänkokemus.

Kannattaa miettiä oman kunnon mukaan, milloin ja missä ajaa.

Moni muuttaa vanhetessaan oma-aloitteisesti ajot­yy­liään turvallisemmaksi. Kun enää ei ole niin kiire, on turha posottaa Helsingistä Utsjoelle yhden pysähdyksen taktiikalla. Virkeänä matka taittuu sutjakammin.

– Ajamisen pitää tuntua mukavalta ja miellyttävältä, ei hampaat irvessä suorittamiselta. On viisautta lopettaa pimeällä ajaminen, jos näkökyky ei enää ole parhaimmillaan. Auton rattiin ei myöskään tarvitse mennä ruuhka-aikaan vaan silloin, kun liikenne on rauhallisempaa ja tiet tyhjempiä, Suomen Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen opastaa.

Kun malttaa ajaa oman kuntonsa mukaan, ajomukavuus ja -turvallisuus paranevat ja autoiluvuosia tulee lisää.

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.