Uudemman automallin mukana tulee parempaa tekniikkaa. Sen avulla voit saada lisää autoiluvuosia.

1. Millaisen auton ikääntyvä henkilö tarvitsee?

Automerkit ja -mallit uudistuvat eri tahtiin, mutta pääsääntöisesti 2000-luvun puolivälin jälkeen markkinoille tulleissa automalleissa on jo valmiina monia ominaisuuksia ja tekniikkaa, jotka helpottavat myös ikääntyneiden autoilua. Aivan tuliterää autoa ei siis tarvitse hankkia. Uudehkon käytetyn saa edullisemmin kuin upouuden.

Moni ikääntynyt kuski saa lisää autoiluvuosia, kun vaihtaa manuaali­vaihteisesta autosta automaattivaihteiseen. Kuskille jää enemmän aikaa keskittyä liikenteeseen, kun ei tarvitse miettiä vaihteiden vaihtoa.

2. Eikö automaatilla ajaminen ole kalliimpaa kuin manuaalivaihteisella?

Tämä käsitys on vanhentunut. Harva kuski pääsee manuaalivaihteisella valmistajan ilmoittamiin optimaalisiin polttoaineen kulutuslukemiin. Automaattivaihteisella se onnistuu helpommin, sillä auto osaa vaihtaa vaihteet juuri oikeaan aikaan.

Automaattivaihteinen voi olla ostovaiheessa automerkistä ja -mallista riippuen hieman manuaalivaihteista kalliimpi. Mutta korkeampi hinta kannattaa maksaa, jos sillä saa lisää käyttömukavuutta ja -turvallisuutta.

3. Mitkä viime aikojen parannukset autoissa ovat oleellisia?

Ne liittyvät valoihin ja ajovakauteen. Nykyautoissa on huomattavasti paremmat valot kuin ennen 2000-lukua valmistetuissa. Halogeenivalot on korvattu led- ja ksenon-valoin, jotka valaisevat halogeeneja tehokkaammin.

Uusimmat autot osaavat myös itse vaihtaa kaukovaloista lyhyille ja takaisin tilanteen mukaan.

Joissakin autoissa on jo kaarreajovalot eli valokeila kääntyy kaarteen suuntaan sen sijaan, että valot osoittaisivat suoraan eteenpäin.

Monissa autoissa on lukkiutumattomat jarrut ja ESC-ajonvakautusjärjestelmä. Näiden ansiosta auto pysyy paremmin tiellä ja on hallittavissa myös yllättävissä tilanteissa. Ajonvakautusjärjestelmä on ollut pakollinen uusissa autoissa vuodesta 2011 lähtien.

4. Onko tarjolla parannuksia, jotka helpottaisivat autosta ulos näkemistä?

Peruutustutka ja -kamera auttavat pysäköitäessä. Nämä voi asentaa muutamalla satasella myös vanhaan autoon. Uudemmissa autoissa voi olla vakio- tai lisävarusteena  pysäköintiavustin, joka ohjaa auton kuljettajan puolesta ruutuun tai kadun reunassa olevaan taskuun. Tämä on hyvä ominaisuus, joka lisää auton hintaa tonnin verran. Jälkiasennuksena pysäköintiavustinta ei saa.

Istuimen ja ohjauspyörän säätöihin kannattaa kiinnittää huomiota. Oikea ajoasento helpottaa auton ulkopuolisten tapahtumien havainnointia ja auton hallintaa. Turvalaitteet toimivat suunnitellusti vain, jos ajoasento on oikein säädetty. Käsikäyttöiset säätimet saattavat olla raskaita, sähköisillä löytyy paras asento kenties helpommin. Vielä parempi, jos säädöt voi ohjelmoida auton muistiin jokaiselle kuskille erikseen.

Auto pitää valita niin, että kuskin on helppo mennä sinne ja tulla sieltä pois. Korkeampi auto on suositeltavampi vaihtoehto kuin matala. Ajoasento pitää pystyä säätämään kuljettajalle sopivaksi ja autosta tulee nähdä hyvin ulos.

5. Voiko peilien määrä lisätä?

Auton sisäpuolelle tuulilasiin voi asentaa lisäpeilejä, mutta ne eivät saa rajoittaa näkyvyyttä eteenpäin. Myös sivupeileihin voi hankkia muutamalla kympillä lisäosia, jotka pienentävät niin sanottua kuollutta kulmaa auton rinnalla. Joihinkin autoihin on saatavilla myös katveavustimia, jotka varoittavat kuljettajaa, mikäli kuolleessa kulmassa on auto.

Jos harkitsee autoon muutostöitä, esimerkiksi valojen vaihtamista tai lisäämistä tehokkaammiksi, siitä kannattaa käydä juttelemassa etukäteen katsastusmiehen kanssa. Vanhaan autoon on aika vähän varusteita, joita voi tai on taloudellisesti järkevää asentaa jälkikäteen.

Kaiken ikäisten autoilijoiden turvallisuutta lisäävät kunnolliset renkaat. Ne on syytä uusia riittävän usein.

Asiantuntijana Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

Unohda yhden pysähdyksen taktiikka!

Iän myötä huomiokyky heikkenee, reaktioaika pitenee ja on vaikeampi keskittyä useaan asiaan yhtä aikaa. Silloin autolla ajo ei ole yhtä turvallista itselle ja muille, vaikka alla olisi minkälaisilla turvaherkuilla varustettu ajokki.
Iän tuomia muutoksia ei kompensoi kokonaan edes pitkä ajo- ja elämänkokemus.

Kannattaa miettiä oman kunnon mukaan, milloin ja missä ajaa.

Moni muuttaa vanhetessaan oma-aloitteisesti ajot­yy­liään turvallisemmaksi. Kun enää ei ole niin kiire, on turha posottaa Helsingistä Utsjoelle yhden pysähdyksen taktiikalla. Virkeänä matka taittuu sutjakammin.

– Ajamisen pitää tuntua mukavalta ja miellyttävältä, ei hampaat irvessä suorittamiselta. On viisautta lopettaa pimeällä ajaminen, jos näkökyky ei enää ole parhaimmillaan. Auton rattiin ei myöskään tarvitse mennä ruuhka-aikaan vaan silloin, kun liikenne on rauhallisempaa ja tiet tyhjempiä, Suomen Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen opastaa.

Kun malttaa ajaa oman kuntonsa mukaan, ajomukavuus ja -turvallisuus paranevat ja autoiluvuosia tulee lisää.

Eläkkeellä moni joutuu miettimään, miten pitää talous tasapainossa. Neljä eläkeläistä paljasti meille tulonsa ja menonsa. Asiantuntijat kommentoivat.

Suomalaisten brutto keskieläke on 1613 euroa.

Miesten keskieläke on 1829 euroa ja naisten 1434 euroa.

Joka kymmenes saa eläkettä alle 750 euroa.

Lähde: Eläketurvakeskus.

Kalevi, 65 vuotta, Kotka:

Tulot

  • Eläke 2092 e/kk, netto
  • Säännöllinen kirjoituspalkkio 200 e/kk, netto
  • Palkkatuloja erilaisista koulutustehtävistä yht. 5000 e/v, netto
  • Vuokratuloa 100 e/kk

Omaisuus

  • Kolmio Helsingissä, noin 300 000 e
  • Kaksio Kotkassa, noin 90 000 e
  • Kesämökki, noin 70 000 e
  • Lisäksi auto ja pieni purjevene

Säästöt

  • Säästötilillä 11 400 e

Velat

  • 62 000 e

Menot

  • Yhtiövastike ja muut kulut Kotkan asunnosta 550 e/kk
  • Mökin kulut noin 250 e/kk
  • Auton kulut polttoaineineen noin 300 e/kk
  • Ruokaan ja juomaan noin 300 e/kk
  • Vaatteisiin noin 100 e/kk
  • Lisäksi kertyy erilaisia remonttikuluja, viime vuonna yhteensä noin 15 000 euroa.

"Ilman lisätuloja en pärjäisi" 

"Asun Kotkassa, mutta minulla on myös osakehuoneisto Helsingissä. Siinä asuu nyt poikani perhe. He maksavat yhtiövastikkeen ja vuokraa 100 euroa kuussa. Vuokra on niin pieni, ettei verottaja hyväksy asunnosta tulleita remonttikuluja vähennyskelpoisiksi.

Kesämökkini on vanha omakotitalo Kotkan lähistöllä. Olen investoinut mökkiin yli 100 000 euroa. En saa niitä rahoja koskaan pois. Tänä vuonna pitäisi tehdä ikkunaremontti. Lisäksi vessassa tapahtui vesivahinko. Sen korjaamisesta vakuutusyhtiö onneksi korvaa valtaosan.

Minulla on velkaa 62 000 euroa. En aio maksaa sitä pois, vaan se jää perikunnan hoidettavaksi. Se on pankkineuvojani vinkki. Hän sanoi, että rahat on parempi käyttää elämiseen. Yritän säästää 500 euroa kuussa, mutta jos samaan aikaan erääntyy useampi vakuutusmaksu, rahat eivät riitä. Silloin joudun käymään säästötilillä. Ilman lisätuloja en pärjäisi.

Erosin muutama vuosi sitten. Olen huomannut, että yhden hengen talous tulee ihan yhtä kalliiksi kuin kahden hengen."

Pihistän:

  • Syön kotona ja teen ruuat itse. Jos olen reissussa, syön edullisissa lounaspaikoissa.

Panostan:

  • Säästän matkoihin. Teen useita ulkomaanmatkoja vuodessa.
  • Kulttuuritilaisuuksiin. Ostin juuri syksyksi oopperalippuja 200 eurolla.
  • Pyrin hankkimaan kestäviä ja laadukkaita vaatteita.

Asiantuntijoiden huomiot Kaleville

tulot/kk 2809 e (ilman sivutuloja 2392)
menot/kk 2750 e (sis. 15 000 remonttikulut vuodessa, ilman remonttikuluja 1500 e)

  • Kalevin nettotulot ovat hyvät, mutta myös kulut ovat korkeat, etenkin jos remonttikuluja tulee jatkuvasti vuosittain tuo 15 000 euroa. Silloin uutta säästöä ei juuri synny, ja esimerkiksi ulkomaanmatkoihin pitää käyttää varoja säästötililtä.
  • Onko järkevää investoida niin paljon kesämökkiin, jos sijoitettuja rahoja ei saisi pois mökkiä myydessä?
  • Kuinka pitkään Kalevi voi tehdä koulutustehtäviä? Ilman niiden tuomaa lisätuloa nykyinen rahankulutus remontteineen ei ole mahdollista.
  • Voisiko poika maksaa isompaa vuokraa?
  • Voisiko vaatemenoissa säästää?
  • Kalevin omaisuus yli on 460 000 euroa ja velat 62 000 euroa, joten taloudessa on puskuria erittäin hyvin.
  • Jos velkojen ehdot ovat edulliset, ei ole välttämättä syytä maksaa niitä pois. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että korkotaso voi nousta. Jos sivutulot loppuvat, velan hoito voi silloin vaikeutua.
  • Varakas yksinasuva eläkeläismies on melko harvinainen tapaus. Usein yksinäisten eläkeläismiesten tulot ovat keskimääräistä matalammat, ja moni on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Hilkka, 68 vuotta ja Hannu, 67 vuotta, Helsinki

Tulot

  • Hilkan eläke 1243 e/kk, netto
  • Kelalta 62 e/kk
  • Hannun eläke 1580 e/kk, netto

Omaisuus

  • Kaksio Helsingissä, noin 180 000 e
  • Lisäksi auto

Säästöt

  • Säästötilillä 7900 e ja rahastotilillä 8700 e
  • 250 e/kk säästöön

Menot

  • Yhtiövastike 419 e/kk
  • Koti- ja autovakuutus 270 e/3 kk
  • Auton kulut 150 e/kk
  • Elämiseen 300-500 e/kk
  • Lääkkeisiin ainakin 700 e/v
  • Sanomalehden digitilaus 16,50 e/kk

"Elämme vähällä" 

"Ostimme vuosia sitten kesämökin. Laitoimme sen lihoiksi, kun muutimme vajaat kymmenen vuotta sitten Helsinkiin. Mökkikauppa kävi silloin kuumana, joten pääsimme myyntirahoilla velattomaan asuntoon. Se tekee asumisen halvaksi.

Asumiskulumme ovat hiukan yli 400 euroa. Summa sisältää vesi- ja kaasumaksut, autotallin ja putkiremonttilainat. Bensaan menee 50-100 euroa kuussa. Se tuplaantuu, jos lainaamme autoa tyttären perheelle.

Perunat ostetaan perunoina ja lantut lanttuina. Ruuat valmistamme itse, eikä meillä mene mitään hukkaan.

Osaamme molemmat korjata vaatteet ja vaihtaa vetoketjut. Hannu huoltaa pyörät, huonekalut ja muut kapineet. Uusia tavaroita ostamme vähän ja silloinkin usein kirpputorilta. Kyllä me rahaa käytämme, jos on tarvis: viime syksynä ostimme molemmille hyvät nastalenkkarit ja vähän aikaa sitten kummallekin älypuhelimen. Emme pidä pihistämisenä sitä, että jätetään ostamatta tavaraa, jota ei tarvita.

Lääkkeitä pidetään kalliina, mutta eivät ne ole. 670 euron vuotuinen lääkekatto tulee Hilkalla täyteen helmi-maaliskuussa. Sen jälkeen lääkkeistä maksetaan vain 1,50 euron toimitusmaksu. Alkuvuoden isoista lääkelaskuista selviää ennakoimalla.

Harrastamme paljon mutta halvalla. Museokortti maksaa 54 euroa vuodessa ja uimakortti saman verran. Kolmen kuukauden lähiöliikuntapassin hinta on 20 euroa. Sillä saa hikoilla vaikka joka päivä.

Olemme aina eläneet vähällä. Kun lapset asuivat kotona, pidimme kirjaa menoista nähdäksemme, mistä voisi vielä nipistää. Emme silti ajatelleet, kuinka kurjaa meillä on. Ennemmin olo oli kuin voittajalla: selvittiin tästäkin."

Pihistämme

  • Ruoka tehdään itse, eikä sitä heitetä pois.
  • Tavaraa ostetaan vain tarpeeseen ja useimmiten kirpputorilta.
  • Auton huollot tehdään itse.

Panostamme

  • Urheiluvälineisiin ja soittimiin.
  • Kynsien laittoon kynsistudiolla, 25 e/kerta
  • Matkustamiseen.

Asiantuntijoiden huomiot Hilkalle ja Hannulle

tulot yhteensä 2885 e
pakolliset menot 1125 e
ylijäämä 1760 e

  • Hilkka ja Hannu voisivat niin halutessaan elää paljonkin leveämmin. Heille todennäköisesti jää säästöön rahaa reilusti kuukausittain. Heillä on hyvin puskuria esimerkiksi mahdollisia sairastumisia ja hoitoja varten
  • Näiden tietojen valossa taloudessa ei ole juurikaan mitään uhkakuvia. Eläkkeet ovat pysyväistuloja, velkoja ei ole ja säästövarat todennäköisesti karttuvat koko ajan.
  • Hilkka ja Hannu tulevat mielestäni kohtuullisen hyvin toimeen tai ainakin saavat "keskivertoeläkettä". Toimeentuloa helpottaa myös yhdessä asuminen ja omistusasunto.
  • Kaikista eläkeläisistä perheellisiä on noin 60 prosenttia. Yksin asuminen yleistyy iän myötä.

Kaarina, 67 vuotta, Kajaani

Tulot

  • Eläke ja perhe-eläke 945 e/kk, netto
  • Kelalta 102 e/kk, netto
  • Palkkioita luottamustoimista noin 3000 e/v

Omaisuus

  • 2000-luvun alussa rakennettu omakotitalo, noin 30 000 e.
  • Auto

Säästöt

  • Ei ole.

Velat

  • Visalaskuja noin 5000 e

Menot

  • Asumismenot noin 50 e/kk
  • Ruokaan alle 200 e/kk, jos lapsenlapsia hoidossa 300 e/kk.
  • Velan lyhennys 150 e/kk
  • Auton kulut noin 500 e/kk
  • Lääkkeisiin 40 e/kk
  • Vaatteisiin noin 30 e/kk

"Olo on epävarma" 

"Mieheni kuoli viime kesänä. Siitä lähtien taloustilanteeni on ollut huono. Hautaamiskulut isoine muistojuhlineen veivät ison summan rahaa. Se oikeastaan vei pohjan taloudeltani. Menot eivät pienentyneet, vaikka taloudessani elää nyt kahden sijaan yksi henkilö.

Sain vielä viime vuonna eläkettä käteen 1100 euroa. Mieheni kuoleman jälkeen aloin saada perhe-eläkettä, joka nosti veroprosenttiani niin paljon, että käteen jäävä summa putosi alle 1000 euron.

Minulla ei ole säästöjä lainkaan. Teimme tilallamme sukupolvenvaihdoksen 15 vuotta sitten. Siitä saaduilla rahoilla rakensimme syytinkitalon tilan maille. Asuminen on onneksi halpaa, sillä talo lämpiää maatilan energialla.

Vuosien mittaan minulle on kertynyt 5000 euroa luottokorttivelkaa. Olen yrittänyt lyhentää sitä, mutta kaikki yllättävät menot pakottavat taas turvautumaan luottokorttiin. Viime kuussa maksoin 550 euron vakuutusmaksut. Sen jälkeen tilille jäi 400 euroa, joilla pitäisi pärjätä loppukuu. Joskus olen joutunut pyytämään poikaani maksamaan laskuni. Sitä en haluaisi enää tehdä, sillä hänelläkin on tiukkaa. Huono talous aiheuttaa epävarman olon ja vaikuttaa mielialaan. Tämä on ärsyttävä tilanne."

Pihistän

  • Kaikesta

Panostan

  • Kesällä osallistuin kahdelle kotimaanreissulle. Niihin meni yhteensä 600 e.
  • Teatteri- ja konserttilippuihin
  • Aikakauslehtiin

Asiantuntijoiden huomiot

tulot 1047 e, luottamustoimipalkkio huomioituna 1297 e
menot 1020 e

  • Jos luottamustoimitulot päättyisivät, talous nykyisillä menoilla olisi aika haavoittuvainen, sillä tulot ovat vain 27 e/kk menoja isommat. Tässä tilanteessa auton kuluja olisi ehkä syytä karsia.
  • Kaarina pyrkii maksamaan 5000 euron visaluoton pois, mutta se ei tunnu onnistuvan. Hän voisi sopia pankin kanssa, että kortin luotto-ominaisuus poistetaan, jolloin hän ei voisi nostaa uudestaan limiitin puitteissa, vaan kuukausierät todella vähentäisivät velan määrää.
  • Toimeentulo-ongelmat ovat keskimääräistä yleisempiä juuri tässä ryhmässä eli naispuolisilla leskillä, joilla on keskimääräistä pienemmät tulot.

Asiantuntijoina lakimies Satu Sjöblom Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta sekä ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 16/2016.

Vierailija

Näin eläke riittää – neljä suomalaista paljasti tulonsa ja menonsa

Joo, hyvin varmaan pärjää, jos/kun on oma asunto/ok-talo, auto, kesämökki ja kaksi eläkkeensaajaa = maksajaa huushollissa. Toista se on, jos sairastut ennen vanhuuseläkeikää, olet sinkku ja asut vuokralla. Rahat menevät sairastamiseen (lääkkeisiin, pkl- ja tk-maksuihin) ja vuokraan. Vaatteita ei tarvitse ostaa ja kaikkein halvinta tarjousruokaa pitää ostaa. Ei niinkään voi katsoa mikä on terveellistä ja hyvää, vaan on ostettava mihin suinkin rahaa yleensä on. Mihinkään "ekstraan" (matkat,...
Lue kommentti

Lakimiehet antavat maksutonta oikeudellista neuvontaa 9. syyskuuta ympäri Suomen. Tapahtuma on osa Suomen satavuotisohjelmaa.

Tarvitsetko lakimiehen apua? Pian se voi onnistua ilmaiseksi.

Yli 130 vapaaehtoista lakimiestä jalkautuu antamaan maksutonta oikeudellista neuvontaa 9. syyskuuta klo 11-14 yhdeksässä kaupungissa eri puolilla Suomea.

Kysy lakimieheltä -päivä tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden keskustella lakimiesten kanssa oikeudellisista kysymyksistä, lakimiehen ammatista ja oikeustieteen opinnoista. Tempaus järjestetään ensimmäistä kertaa.

Maksutonta, yleisen tason oikeudellista neuvontaa antavat vapaaehtoiset lakimiehet niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta sekä oikeustieteen opiskelijat. Tempaus on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

– Idea Kysy lakimieheltä -päivästä tulee Norjasta, jossa Norjan Lakimiesliitto on järjestänyt Juristdagen-nimistä tapahtumaa jo yli kymmenen vuoden ajan, kertoo päivän järjestelyjä vetävä lakimies Ira Hietanen Suomen Lakimiesliitosta.

Norjassa päivä on ollut menestys: siellä lakimiehet ovat vastanneet päivän aikana jopa yli 18 000 kysymykseen. 

Hietanen uskoo, että tilausta tämän kaltaiselle tempaukselle on myös Suomessa.

Lakimiehiä voit tavata seuraavilla 9.9. klo 11–14 näillä paikkakunnilla:

  • Espoo, Sellon kirjasto
  • Helsinki, Narinkkatori
  • Hämeenlinna, kaupunginkirjasto
  • Kuopio, pääkirjasto
  • Oulu, Rotuaari
  • Rovaniemi, Revontuli
  • Tampere, Koskikeskus
  • Turku, Hansatori
  • Vantaa, Myyrmäen kirjasto

Onko sinulla perintöön liittyviä kysymyksiä? ET:n perintöasioita käsittelevät artikkelit löydät täältä. Kaikki talouteen liittyvät artikkelit löydät täältä