Yli 50-vuotiaiden naisten peliriippuvuus on ongelma, joka usein peittyy pelaajien suurimman ongelmaryhmän, nuorten miesten vaikeuksien alle.

Naisten pelihimosta pelottavan tekee sen voima.

– Vaikka naiset aloittavat pelaamisen miehiä vanhempina, heille kehittyy peliriippuvuus nopeammin kuin miehille, kertoo peliongelman ja -ongelmaisten parissa pitkään työskennellyt Tapio Jaakkola.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n, väestötutkimus vuodelta 2011 osoitti, että Suomessa on noin 110 000 peliongelmaista. Hoitoon hakeutuvien ongelmapelaajien joukossa on eniten nuoria miehiä, mutta yli 50-vuotiaat naiset ovat toinen suuri ryhmä. Tuoretta tietoa on luvassa loppuvuodesta, sillä kyselytutkimus tehdään joka viides vuosi.

Pelihimo piilottelee

Päihderiippuvuuteen verrattuna pelihimo on helppo pitää pitempään piilossa, jolloin riski vakavan ongelman muodostumisesta kasvaa. Ongelmaa pahentaa se, että peliriippuvuutta ehkäisevää toimintaa ei Suomessa juuri ole.

Peliongelmansa tunnistaneelle ja tunnustaneelle sen sijaan on tarjolla hoitoapua. Peliklinikan kehittämiskoordinaattorina aiemmin toiminut Jaakkola toi vuonna 2007 Ruotsista Peli poikki -verkkoterapiaohjelman. Siinä keskitytään pelaajan toiminnan ja ajattelutapojen muuttamiseen.

– Peliongelmainen tyypillisesti uskoo, että hän pystyy taidoillaan voittamaan peliautomaatin tai järjestelmän, vaikka näin ei todellisuudessa ole, Jaakkola selventää.

Kahdeksan viikkoa kestävän Peli poikki -ohjelman on käynyt läpi noin 700 henkilöä. Heistä valtaosa pystyi Jaakkolan mukaan lopettamaan pelaamisen ainakin vuodeksi.

–Parhaillaan kokeiluvaiheessa on toinenkin, Kanadassa kehitetty malli, jossa hoitojakson pituus on 12 viikkoa, Jaakkola kertoo.

Hoitoon vain yhden päivän pelimiljoonat

Peliongelman ehkäisy, joka tähän asti on ollut retuperällä, ottaa juuri ensiaskeleitaan. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. käynnisti alkuvuodesta Arpa-projektin, jossa selvitetään rahapelien aiheuttamia haittoja ja peliongelmien näkymistä työelämässä sekä ehkäisemään haittoja riskiryhmien keskuudessa.

Pääkohderyhmät ovat nuoret miehet ja yli 50-vuotiaat naiset. Projektia vetää Tapio Jaakkola ja sille on kolmen vuoden rahoitus Raha-automaattiyhdistykseltä, yhteensä 750 000 euroa.

– Peliongelmien hoitoon ja ehkäisyyn käytetään tänä vuonna Suomessa 4,5 miljoonaa euroa. Tuon summan suomalaiset pelaajat häviävät rahapeleissä joka päivä, Jaakkola huomauttaa.

Kolmas projektissa seurattava joukko on yli 65-vuotiaat. THL:n vuoden 2011 tutkimus osoitti, että yli 65-vuotiaista 1,4 prosentilla on jonkinasteinen peliongelma ja 0,6 prosentilla vakava. Tämänikäisiä on jo yli miljoona, joten ikääntyneitä peliongelmasta kärsiviä on ainakin 20 000.

Pieni eläke ja peliongelma on Jaakkolan mukaan vaarallinen yhdistelmä.

– Työikäiset voivat lisää töitä tekemällä helpottaa rahapulaansa, eläkeläinen ei voi vaikuttaa eläkkeensä määrään, joten hän kykynsä kestää pelitappioita on heikompi.

Milloin omasta pelaamisestaan sitten pitää huolestua? Tapio Jaakkola antaa avuksi listan kysymyksiä. Peliongelman siemen itää jo, jos vastaat yhteenkin kysymykseen kyllä.

Näistä tunnistat alkavan peliongelman

  • Tulen levottomaksi tai ärsyynnyn, jos minun pitää lopettaa pelaaminen tai vähentää sitä.
  • Olen ainakin joskus salannut pelaamistani perheeltä tai ystäviltä.
  • Olen käyttänyt pelaamiseen muuhun käyttöön tarkoitettuja rahojani niin, että olen joutunut pyytämään raha-apua läheisiltä tai sosiaalipalvelusta.
  • Olen lainannut rahaa voidakseni jatkaa pelaamista.
  • Olen menettänyt rahaa pelaamiseen, mutta pelaamalla voin myös saada menetetyt rahat takaisin.