Voiko tätiä hoitanut sukulainen saada korvausta perunkirjoituksessa?

Meillä on paljon avustamista tarvitseva muistisairas täti, jolla ei ole omia perillisiä. 

Meitä sisarusten lapsia on yli 40, joista yksi hoitaa hänen asioitaan 200 kilometrin päästä. Siihen menee aikaa ja rahaa. 

Tätini on niin kiinni vähäisissä pennosissaan, että ei halua tai hoksaa korvata sisarentyttärelle mitään tämän huolenpidosta. Testamenttia hän ei ole pyynnöistä huolimatta suostunut tekemään. 

Jos tädin vähät varat jaetaan kaikille, kukin saisi vain muutamia kymppejä. Voimmeko antaa rahat perunkirjoituksen yhteydessä tälle sisarentyttärelle? 

Yksi laumasta 

Tädin asioiden hoitajan kannattaisi ehdottomasti sopia asioista tädin kanssa. Tädille kannattaa kertoa, mikä on vaihtoehto, jos sisarentytär ei enää suostu hoitamaan asioita tällä tavalla. 

Näistä voi sopia myös edunvalvojan kanssa.

Onko täti jo edunvalvojan tarpeessa tai onko hän laatinut edunvalvontavaltakirjan? Näistä voi sopia myös edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun kanssa.

Perintökaaressa on joka tapauksessa säännös siitä, että jos perillinen on 18 vuotta täytettyään jatkuvasti työllään avustanut perittävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa taikka taloudessa saamatta siitä kohtuullista korvausta, on hän oikeutettu vaadittaessa saamaan jäämistöstä hyvityksen, vaikka työn tekeminen ei ole perustunut osapuolten väliseen sopimukseen. 

Hyvitystä voi vaatia yhteensä enintään viideltä vuodelta.

Hyvitystä voi vaatia yhteensä enintään viideltä vuodelta. Sitä ei voi vaatia työstä, joka on tehty aikaisemmin kuin kymmenen vuotta ennen perittävän kuolemaa. 

Hyvityksen määrää harkittaessa otetaan huomioon muun muassa jäämistön varat, tehdyn työn laatu ja määrä, työn suorittajan ammattitaito ja hänen perittävältä saamat mahdolliset suoritukset.

Tämä on ote ET-lehdessä 23/2025 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.