Vuorotteluvapaalta ei enää voi lähteä suoraan eläkkeelle. Työuraa pitää olla takana 16 vuotta ennen kuin vapaalle pääsee.

Työkaveri siivoaa huonettaan. Miten onnelliselta hän vaikuttaakaan: hän on jäämässä vuorotteluvapaalle.

– Enkä aio tehdä mitään erityistä. Lepään ja kuuntelen sisäistä kelloani. En ole lomia lukuunottamatta ollut pois työstä koskaan pidempiä aikoja, hän sanoo.

Kaveri kiteytti vuorotteluvapaan idean: sen tavoitteena on edistää työntekijän työssä jaksamista. Lisäksi se auttaa työtöntä työnhakijan työllistymään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vuorotteluvapaajärjestelmä tuli voimaan vuoden 1996 alussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ei suoraan eläkkeelle

Oikeus vuorotteluvapaaseen säilyy, vaikka ajoittain on vaadittu, että koko järjestelmä ajettaisiin kumoon. Muutoksia vuorotteluvapaan ehtoihin on kuitenkin tulossa. Ne astuvat voimaan syyskuun alussa.

Kun aiemmin vuorotteluvapaalle pääsi kymmenen vuoden työssäolon jälkeen, täytyy jatkossa takana ollakin 16 vuoden työura.

Lakimuutoksen myötä vuorotteluvapaa kesto on jatkossa  100–360 kalenteripäivää. Ja vapaa-ajan saa edelleen käyttää, kuten tahtoo.

Nykyisen vanhuuseläkeiän voimassaolon aikana vuorotteluvapaan yläikäraja on 60 vuotta. Eli vuototteluvapaata ei saa niin, että jäisi sen jälkeen suoraan eläkkeelle.Yläikärajaa ei sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin.

Nuoria ja senioreita suositaan

Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy uusien sääntöjen  mukaan olla työttömänä yhtäjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kesto lasketaan 14 kuukauden ajalta.

Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työnhakijoita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi.

Myös yhden päivän työttömyys riittää, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Vuorottelukorvauksen suuruus säilyy entisellään. Se riippuu työssäoloajan pituudesta ja on joko 70 prosenttia tai 80 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon ihmiselle olisi oikeus, jos hän jäisi työttömäksi.

Naisten juttu

Kansaneläkelaitoksen (Kela) tilastojen mukaan vuorottelukorvausta saaneiden määrä on vuosina 2005–2012 vaihdellut 16 800 ja 22 500 henkilön välillä.

Syitä määrän vaihtelulle ei ole tutkittu. Tiedetään, että taloudellisesti huonoina aikoina vapaalle ei jäädä niin helposti kuin hyvinä aikoina.

Naiset jäävät selvästi useammin vuorotteluvapaalle kuin miehet, ja vapaan käyttö on yleisintä julkisella sektorilla.

Vuorotteluvapaa pidetään useimmiten yhdessä jaksossa, ja jakson kesto on keskimäärin 105 arkipäivää.

Ja siitä työkaverista vielä. Kun hän muutaman kuukauden kuluttua palaa töihin, voi hänkin päästä uudelle vuorotteluvapaalle vasta viiden vuoden kuluttua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla