Eläkeikään tulee nyt sukupolvi, joka on tottunut kuluttamaan ja hankkimaan asioita lainarahalla. Yhä useammalla eläkeläisellä on velkaa, samoin monella kuolinpesällä.

1. Millainen velanotto on eläkeläiselle järkevää taloudenpitoa, mikä yli varojen elämistä?

Jos pystyy hoitamaan velan korot ja lyhennykset ongelmitta, vakuutena on varallisuutta ja lainasuunnitelma on tehty, velanotto voi sopia osaksi järkevää talouden hoitoa.

Ongelmia voi tulla, jos taloudellinen tilanne muuttuu merkittävästi. Esimerkiksi eläkkeelle jäädessä tulot putoavat, ja lainojen hoitaminen voi hankaloitua.

Pitkää lainaa ottaessa tämä pitää huomioida samoin kuin se, että ajan kuluessa eläkkeen reaaliarvo laskee ja terveydenhoitokulut voivat kasvaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

2. Mitä lainavaihtoehtoja eläkeläisellä on?

Edullisinta lainaa voi saada pankista, kun käyttää vakuutena varallisuuttaan kuten asuntoa. Usein toiseksi vähiten maksaa kaupan tarjoama kulutusluotto eli osamaksu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näitä kalliimpaa lainanottoa on maksaminen luottokortilla. Eri lainojen hintoja vertaillessa kannattaa tarkistaa korkoprosentin lisäksi sopimuksen kulut ja muut maksut.

Eläkeiässä kannattaa säästää omia tarpeita varten, mutta ei seuraaville sukupolville.

Kulutusluotot kannattaa maksaa nopeasti pois siltä varalta, että tarvitsee uutta luottoa. Jos autolaina haukkaa iso osan eläkkeestä, ei voi enää ottaa lainaa keittiöremonttiin.

Useiden päällekkäisten luottojen hoitokulut voivat nousta korkeiksi ja luotot voivat kaataa talouden nopeasti. Velkajärjestelyä hakevilla eläkeläisillä on yleensä useita pieniä luottoja. Jos iso osa eläkkeestä menee luottojen hoitoon, raha ei riitä elämiseen.

3. Voiko eläkeläinen saada uutta asuntolainaa?

Eläkeläiset ottavat usein asuntolainaa siitä syystä, että palvelutaloasunnot ovat kalliimpia kuin tavalliset kodit. Kodin myyntituotto ei aina riitä senioriasuntoon.

Eläkeläinen saa pankkilainaa samoilla ehdoilla kuin muutkin. Lainaa hakiessa tehdään normaali stressitesti eli lasketaan lainalle 25 vuoden laina-aika ja teoreettinen 6 prosentin korko.

Käytettävissä olevista kuukausituloista enintään 45 prosenttia saa kulua lainanhoitoon. Tulojen pitää riittää elämiseen.

Kun vakuudet ovat kunnossa, velallisen iällä ei ole pankille merkitystä. Jos asiakas kuolee ennen kuin laina on maksettu, kuolinpesä myy asunnon ja maksaa velan pois.

4. Ruotsissa asuntolaina jätetään usein suunnitellusti perikunnan maksettavaksi. Kannattaako niin tehdä?

Meilläkin laina-ajat ovat pidentyneet: 90-luvulla asuntolainan takaisinmaksuaika oli 10–15 vuotta, nykyään 25 vuotta. Jos ottaa pitkän asuntolainan, lainanmaksun rinnalla on hyvä varautua säästämään eläkepäiviä varten.

Suomalaiseläkeläisellä on yleensä maksettu asunto mutta ei muita säästöjä, joilla tasata tulojen pienenemistä. Muissa Pohjoismaissa on myös yleisempää sijoittaa esimerkiksi rahastoihin.

Kun säästää asuntolainan maksamisen rinnalla, kaikki munat eivät ole samassa korissa, jos asunto menettää arvoaan. Kasvukeskuksissa asuntojen arvo säilyy, mutta isojen kaupunkien ulkopuolella asuntojen arvon lasku on kasvava ongelma.

Vanha talo maalla on usein enemmän kuluerä kuin varallisuutta.

5. Olisiko järkevää myydä velkainen omistusasunto tai kesämökki pois?

Rahantarpeen yllättäessä asuntoa ei kannata myydä, vaan käyttää sitä pankkilainan vakuutena.

Yksi vaihtoehto on käänteinen asuntolaina, jossa laina-aikana maksetaan vain korkoa ja itse laina maksetaan takaisin, kun asunto myydään. Jos laina-ajan päättyessä ei halua myydä asuntoaan, voi neuvotella uuden lainasopimuksen.

Suomalaisella eläkeläisellä on yleensä maksettu asunto mutta ei muita säästöjä, joilla tasata tulojen pienenemistä.

Velkaisen, ehkä remonttia kaipaavan omistusasunnon vaihtaminen vuokrakotiin on hyvä vaihtoehto, jos vuokra ei ole paljon lainan kuukausieriä korkeampi. Isoissa kaupungeissa asunnon voi myydä sijoitusyhtiölle ja jäädä kaupanteon jälkeen kotiinsa vuokralle.

Jos kesämökistä on velkaa, hyvä vaihtoehto voi olla myydä se pois – vaikka perillisille – siinä vaiheessa, kun ei itse siellä enää käy. Näin velan hoitamiseen kuluva raha sekä mökistä jo maksettu summa tulevat omaan käyttöön.

6. Kumpi on järkevämpää, haalia säästöjä ja sijoituksia vai maksaa velkaa pois?

Jos eläkeläisellä on pienikorkoista asuntolainaa ja kohtuulliset kuukausierät, sitä ei kannata maksaa sovittua nopeammin pois, vaan säästää lainanmaksun rinnalla pahan päivän varalle. Näin voi välttyä ottamasta kallista kulutusluottoa, kun pesukone hajoaa tai tulee iso hammaslääkärilasku.

On hyvä muistaa, että omistusasunto on sijoitus siinä missä osakkeet ja rahastotkin. Kodista on pidettävä huolta ja tehtävä välillä remonttia, jotta sen arvo säilyy.

Eläkeiässä kannattaa säästää omia tarpeita varten, ei seuraaville sukupolville. Eläke on tarkoitettu ihmisen omaan käyttöön.

7. Miten veloista voi päästä eroon?

Jos haluaa maksaa kaikki velkansa pois, se onnistuu helpoiten omaisuutta myymällä. Jos lainoja on monta, kannattaa ensin maksaa isoilla lyhennyksillä korkea-korkoisin laina pois tai neuvotella oman pankin kanssa edullisempi laina kulutusluottojen maksamiseksi.

Jos velat kiristävät arjen taloutta, Takuusäätiön velkalinja ja Kysy rahasta -chatti neuvovat maksutta ja anonyymisti. Oma pankki tai oikeusaputoimiston velkaneuvoja antavat henkilökohtaisempia ohjeita.

8. Voivatko perilliset joutua maksamaan vainajan velkoja? 

Kuolema ei automaattisesti kuittaa velkoja. Kuolinpesästä maksetaan ensin velat. Perintöä maksetaan vasta, jos jotain jää.

Jos viivan alle jää miinusmerkkinen summa, velkojille lähetetään tiedoksi perukirja, joka osoittaa pesän ylivelkaisuuden. Vähävaraisessa pesässä asia on yleensä sillä selvä.

Kun perilliset toimivat säännösten mukaan, he eivät joudu vastuuseen kuolinpesän veloista. Velkoja voi joutua maksamaan, jos toimii tahallaan tai huolimattomuuttaan väärin.

9. Onko tavallista, että vainajalla on velkaa?

Jos vainajalla ei ole ollut omistus-asuntoa tai muuta varallisuutta, eläke on kulunut elämiseen ja hän on ollut paljon sairaalahoidossa, kuolinpesän varat ovat yleensä pienemmät kuin velat. Yhä useammalla kuolinpesällä on velkaa.

Hautauskulujen ja viranomaismaksujen lisäksi kuolinpesästä maksetaan laskut, sairaalamaksut ja luottokorttivelat. Ne vievät helposti vähävaraisen kuolinpesän saldon miinukselle.

Velkasummat voivat olla suuria, jos vainaja on käyttänyt vakuudettomia luottoja tai osamaksuja ja jättänyt lyhennyksiä maksamatta.

Asiantuntijoina: Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar, Aktia Pankin aluejohtaja Oscar Taimitarha, perintölakimies Saila Tikanoja

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 15/2020.

 

Tiesitkö

Kesäkuussa 2019 lähes yli 65-vuotiaalla oli maksuhäiriömerkintä.

Lähde: Takuusäätiö

Vapaaherratar

Eivät perilliset ole vastuussa perinnönjättäjän veloista. Jos kuolinpesän varat eivät riitä velkojen maksuun, yleensä riittää, että perukirjasta lähettää kopion velkojille, jolloin ne lopettavat velkojen perinnän. Allaolevassa jutussa on mainittu poikkeustapaukset, jolloin perilliset joutuvat vastaamaan kuolinpesän veloista. Jos perinnönjättäjä on ottanut velkaa monista paikoista, pesänselvitys voi olla pitkällistä ja hankalaa.

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006430738.html

Sisältö jatkuu mainoksen alla