Onko käsiisi sattunut viranomaisen päätös, josta et ymmärrä hölkäsen pölähtävää? Ei ihme.

Kun vaikkapa Kelasta tupsahtaa tukipäätös, ei ole ollenkaan itsestään selvää, että sen sisältö tulee ymmärretyksi. Viranomainen käyttää vaikeita sanoja ja hankalia lauserakennelmia. Mutta miksi näin on? Miksi asiaa ei voisi sanoa selvällä, tavallisella suomen kielellä?

Kotimaisten kielten keskus Kotuksen erikoistutkija Aino Piehl toteaa, että monet viranomaiset, Kela niiden joukossa, käyttää automaattista tekstintuotantojärjestelmää. Ilman sellaista virastot eivät tietenkään nykyaikana pärjäisi, niin paljon on erilaista postia lähetettävänä kansalaisille koskien verotusta, sosiaalietuuksia ja terveydenhoitoa. Tekstimalleja käytetään myös siksi, jotta varmistuu, että kirjoitettu asia on lain mukainen.

– Virkailija poimii palasia tekstikatkelmien pankista ja liittää ne yhteen. Pahimmillaan virkailijan ei ole sitten mahdollista edes muokata, joten seurauksena voi joskus olla hyvin vaikeasti ymmärrettävää tekstiä, Aino Piehl selittää.

Monet virastojen käyttämät tietojärjestelmät ovat jo vanhoja, esimerkiksi Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto käyttää 80-luvulta olevaa järjestelmää, jota ollaan pian uudistamassa.

– Läheskään aina ei siis ole kyse siitä, etteikö virastoissa oltaisi halukkaita tai kyvykkäitä tekemään ymmärrettävämpää tekstiä. Järjestelmä ei vain anna siihen aina mahdollisuutta.

Virkakielikampanja tavoittelee selkeää kieltä

13.10 käynnistyy virkakielikampanja, joka kannustaa valtion ja kuntien viranomaisia hyvän virkakielen käyttöön.

– Nyt keskitytään juuri siihen, että virastoissa purettaisiin niitä rakenteita, jotka estävät hyvän ja selkeän kielen käyttämistä. Esimerkiksi jos virastoon tilataan uusia tietojärjestelmiä, pidettäisiin huolta siitä, että ne ovat joustavia ja että niissä kieltä voisi muokata, Aino Piehl kertoo.

Tammikuussa julkaistiin Hyvän virkakielen toimintaohjelma, jonka suosituksia seuraamalla virastot voivat selkeyttää viestintäänsä. Virkakielikampanjan järjestävät valtiovarainministeriön Avoin hallinto –hanke, Kotimaisten kielten keskus Kotus, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvoston kanslia, Kuntaliitto ja Kehitysvammaliitto (Selkokeskus).

Virkakielikampanjan pilottikuntia ovat Vaasa ja Tampere.