Jos olet syntynyt 1950-luvulla, on alkoholinkulutuksesi todennäköisesti erityisen riskialtista ja juomatavoissa korjattavaa. Vai onko sittenkään?
Pekka Sulkunen on tehnyt tunnetuksi termin "märkä sukupolvi", jota edustavat sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat, tämän päivän eläkeläiset. "Kuivaa sukupolvea" edustavat ennen sotia syntyneet, jotka ovat kasvaneet alkoholin käytön suhteen tiukemmassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Erityisestä ero näkyy naisten alkoholin käytön muutoksissa: yli 60-vuotiaiden alkoholinkulutus ja siihen liittyvät terveydelliset haitat ovat lisääntyneet.
– Monet ovat käyttäneet alkoholia reippaasti jo nuorina, tapoja vain ei ole vuosien mittaan muutettu, A-klinikkasäätiön projektikoordinaattori Tiia Ruokosalo sanoo.
– Eläkkeelle jäädessä juominen helposti lisääntyy, sillä työ- ja perhe-elämän rutiinit, ajan paineet ja vaatimukset häviävät. Aikaa on enemmän. Jotkut saattavat aloittaa runsaamman alkoholin käytön vasta eläköitymisen jälkeen. Syitä voivat olla yksinäisyys, toimettomuus, traumaattiset kokemukset kuten läheisen kuolema tai oman elämänpiirin rajoittuminen vaikkapa sairauden takia.
Haluan eroon tylsyydestä
Päihdelinkin tekemässä minun hyvä syyni -kyselyssä yli 50-vuotiaien yleisimmin ilmoittamat syyt alkoholin käytölle ovat rentoutuminen ja tylsistymisen estäminen. Kampanja on ollut käynnissä syyskuun alusta alkaen.
– Hälytyskellojen tulisi soida, jos alkoholin kulutuksen riskirajat ylittyvät säännöllisesti. Jos normaalit arkipäiväiset asiat jäävät toistuvasti hoitamatta alkoholin käytön vuoksi, tai alkoholista on jo koitunut muita haittoja, on satuttanut humalassa itsensä tai satuttanut toista, on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin, ei muista tapahtumien kulkua, sammuu humalassa tai tarvitseee krapularyypyn seuraavana aamuna. Jos läheiset huomauttelevat asiasta - sekin on merkki, Ruokosalo listaa.
Vanhan ihmisen alkoholin sietokyky, humalakäyttäytyminen ja päihdehaitat ovat erilaisia kuin nuorilla.
Sairaudet ja lääkitys ovat päihteiden käyttön yhteydessä arvaamaton riski.
– Liiallisesta päihteiden käytöstä aiheutuvat kognitiiviset oireet ja alkava dementia ovat, ainakin maallikolle, vaikeasti toisistaan erotettavissa. Yksinäisyys, masennus ja ulkopuolisuuden kokemukset ja liiallinen alkoholin käyttö nivoutuvat myöhemmällä iällä myös toisiinsa.
Alkoholi heikentää tasapainon hallintaa, tarkkaavaisuutta ja reaktiokykyä, jotka voivat altistaa esimerkiksi kaatumistapaturmille.
Runsas alkoholin käyttö heikentää yleiskuntoa ja on muutenkin haitallista terveydelle. Tämä voi ilmetä esimerkiksi unettomuutena, vatsavaivoina, verenpaineen kohoamisena, sydämen rytmihäiriöinä tai verensokeritasapainon suurina heilahteluina.
Seuraavien lääkkeiden kanssa ei tule käyttää alkoholia lainkaan: uni- ja rauhoittavat lääkkeet, eräät masennuslääkkeet, vahvat kipulääkkeet, tietyt antibiootit sekä epilepsialääkkeet.
Lopeta tai vähennä, jos
- Sinulla on korkea verenpaine
- Kärsit rytmihäiriöistä
- Syöt unilääkkeitä, masennuslääkkeitä, vahvoja kipulääkkeitä tai epilepsialääkkeitä
- Unohdat ajan- ja tapahtumienkulun humalassa
- Kaatuilet ja kompuroit humalassa
- Kärsit unettomuudesta
- Sinulla on diabetes tai riski sairastua siihen
- Suvussa esiintyy muistisairauksia
- Läheiset huomauttelevat alkoholinkäytöstäsi
- Sinulla on taloudellisesti tiukkaa.
