Nappasitko apteekista lääkepaketin, kun kipu tai flunssa yllätti? Moni tekee niin, mutta aina kannattaisi varmistaa, että lääke on itselle sopiva.
Kun apteekin henkilökunta lähestyy, ei kannata luikahtaa karkuun. Ammattilainen haluaa vain varmistaa, että käytät itsehoitolääkettä turvallisesti ja oikein.
– Itsehoitolääkkeiden käyttöön liittyy paljon vääriä luuloja ja väärinkäyttöä. Saan oikoa asiakkaita päivittäin, sanoo Mika Wallin, joka on apteekkarina Kauhavan Ykkösapteekissa. Hän myös kouluttaa terveydenhuoltoalan ammattilaisia.
Mitä haittavaikutuksia tulehduskipulääkkeillä on?
Tulehduskipulääkkeitä pidetään harmittomina, ja ajatellaan, että niitä voi napsia lähes miten vain.
– Näin ei ole. Niillä on paljon haittavaikutuksia sekä haitallisia yhteisvaikutuksia useiden reseptilääkkeiden kanssa.
Verenohennuslääkkeen eli antikoagulantin kanssa tulehduskipulääkkeen käyttö on ehdottomasti kielletty.
– Jos niitä käyttää omin päin yhtä aikaa, verenohennuslääkkeen verenhyytymiseen kohdistuva vaikutus voi voimistua ja verenvuotojen riski lisääntyä. Voi tulla sisäisiä verenvuotoja ruuansulatuskanavassa ja jopa aivoverenvuotoja, Wallin sanoo.
Myös SSRI-mielialalääkkeiden käyttäjän pitää välttää tulehduskipulääkkeitä, sillä yhteiskäyttö voi lisätä sisäisten verenvuotojen riskiä. Tulehduskipulääkkeet eivät sovi yhteen kaikkien verenpainelääkkeidenkään kanssa.
Saako tulehduskipulääkkeillä hoitaa flunssaa?
– Moni luulee, että tulehduskipulääkkeet estävät flunssaa tai lyhentävät sen kestoa, mutta niin ei ole. Kipulääkettä ei flunssassakaan kannata käyttää muuhun kuin kipuun tai korkeaan kuumeeseen.
Ilman reseptiä saatavissa tulehduskipulääkkeissä vaikuttavina aineina ovat ibuprofeeni, ketoprofeeni, asetyylisalisyylihappo ja naprokseeni. Niitä myydään esimerkiksi nimillä Burana, Ketorin, Aspirin ja Pronaxen.
Kaikki eivät tiedä, että samoja aineita on myös osassa flunssanhoitojuomajauheista.
– Esimerkiksi Finrexin-annosjauhe, jota monet käyttävät liian hövelisti flunssassa, sisältää asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia, jonka käytössä pitää noudattaa erityistä varovaisuutta. Aspiriinia ei myöskään saa antaa lapsille, koska se voi aiheuttaa heillä vakavan Reyen oireyhtymän. Eli ei siis Finrexiniä flunssaiselle lapsenlapselle! Wallin muistuttaa.
Voiko ohjeen mukainen annos lääkettä olla liikaa?
Parasetamoli, jota on esimerkiksi Panadolissa, on useimmille muita turvallisempi kipulääke. Mutta ei aina, sillä melko pienikin yliannos voi olla haitallinen. Esimerkiksi keskivaikeassa tai vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa voidaan joutua pienentämään annosta. Sopivuus itselle kannattaa siis tarkistaa ammattilaiselta.
Lääkkeen yliannostus tapahtuu joskus vahingossa.
– Esimerkiksi ikääntyvillä voi olla lääkärin määräämiä yhdistelmävalmisteita, jotka sisältävät parasetamolia. Jos parasetamolia ostaa lisäksi itsehoitopuolelta, voi olla riski liika-annostukseen.
Kipugeelit mielletään usein miedommiksi lääkkeiksi kuin nieltävät tabletit, mutta niilläkin voi olla yllättäviä yhteisvaikutuksia muiden lääkitysten kanssa.
Kuinka pitkään nenäsumutetta saa käyttää?
Usein luullaan, että lääkkeellinen avaava nenäsumute auttaa allergiseen nuhaan.
– Ksylometatsoliinia sisältäviä avaavia nenäsuihkeita suositellaan maksimissaan viikon käyttöön kerrallaan. Pitkällä ajalla ne voivat aiheuttaa kroonista limakalvojen tukkoisuutta ja vaurioita limakalvoille.
Allergiseen nuhaan parempi on usein kortisonipohjainen sumute. Niitä voi käyttää pidemmän aikaa, mutta yli kolmen kuukauden käyttö kannattaa varmistaa lääkäriltä.
Valitsenko lääkkeen vai kosteusvoiteen?
Erilaisia lääkevoiteita saatetaan käyttää vääriin tarkoituksiin tai holtittomasti.
– Kortisonivoidetta käytetään haavoihin, vaikka niihin sitä ei voi käyttää. Tai sitä käytetään pitkään atooppisen ihon hoitona ilman, että käytetään perusvoiteita. Pitkäaikainen kortisonivoiteen käyttö ohentaa ihoa, Wallin sanoo.
– Eräs asiakas aikoi ostaa sienivoidetta jalkapohjien kovettumiin. Suosittelin tilalle lääkkeetöntä kosteusvoidetta.
Millä lääkkeellä saa hoitaa vatsavaivoja?
Myös ummetuksen ja ripulin hoitoon käytettyjen itsehoitolääkkeiden kanssa on syytä olla tarkkana. Ummetuksen hoidossa tietyt lääkkeet voivat pitkäaikaisesti käytettynä laiskistaa pysyvästi suoliston toimintaa.
Ripulin iskiessä moni tarttuu loperamidi-lääkkeeseen, joka on käytetyin ilman reseptiä saatava ripulilääke. Mutta jos taustalla on bakteeriperäinen suolistotulehdus tai vaikka antibioottikuuri, lääke voi aiheuttaa haittoja.
Joskus voi olla, että itsehoitolääkkeen ottamisen sijaan pitäisikin hakeutua hoitoon. Kerran Wallin on soittanut närästyslääkettä ostavalle asiakkaalle ambulanssin: oireiden perusteella oli syytä epäillä sydäninfarktia.
– Henkilökunnan osaamista apteekissa kannattaa siis hyödyntää, kun ostaa lääkkeitä.
Juttu on julkaistu ET-lehdessä 6/23. Tilaajana voit lukea lehden myös täällä. Jos et vielä ole ET-lehden tilaaja, tee tilaus täällä tai tutustu digilehdet.fi-palveluun.
