Kolesteroliin liittyy paljon uskomuksia ja vääriä luuloja – jotkut jopa arvelevat varoittelujen olevan lääketeollisuuden salajuoni. Mutta miten asiat oikeasti ovat?

1. Olen kuullut, että korkea kolesteroli ei olekaan niin haitallista kuin on sanottu. Onko kolesterolin tarkkailussa järkeä?

On. Korkea kolesteroli aiheuttaa verisuonten ahtautumista, joka voi johtaa sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Tutkimus kertoo kiistatta, että liian korkea kolesterolin määrä veressä on vaarallista.

Painotus on kuitenkin hieman muuttunut. Ennen lääkärit laskivat hyvän ja huonon kolesterolin suhdelukuja, nyt seurataan ensisijaisesti LDL-kolesterolia eli huonoa kolesterolia.

Huono kolesteroli on sydän- ja verisuonitautien tärkeimpiä riskitekijöitä.

Sen suuri määrä on yhä yksi sydän- ja verisuonisairauksien tärkeimmistä riskitekijöistä, korkean verenpaineen ja tupakoinnin lisäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Korkea paha kolesteroli ei oireile eikä näy ulospäin. LDL-kolesterolin lukeman tulisi olla alle 3 mmol/l (millimoolia litrassa), mutta mieluiten alle 2,6 mmol/l. Mitä pienempi LDL-kolesteroliarvo, sitä parempi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Huono kolesterolini on korkea mutta hyvää kolesterolia on paljon. Voinko olla huoletta?

Korkeat HDL-kolesterolin eli "hyvän" kolesterolin lukemat eivät takaa, että olisi turvassa korkeaan LDL-kolesteroliin liittyviltä vaaroilta.

Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että jos HDL-kolesteroli ylittää tason 1,5–1,6 mmol/l, se ei enää suojaa huonon kolesterolin vaikutuksilta. Toistaiseksi ei tiedetä, miksi näin käy.

Hyvä kolesteroli ei ehkä olekaan niin "hyvä".

HDL-kolesterolia on nimitetty hyväksi kolesteroliksi. Tästä määritelmästä ollaan nyt pyrkimässä eroon, sillä HDL-kolesterolin vaikutukset ovat osoittautuneet aiempaa monimutkaisemmiksi.

Terveellisiin elintapoihin kannattaa kiinnittää huomiota myös siinä tapauksessa, että syö kolesterolilääkkeitä.

3. Eräässä tutkimuksessa oli viitteitä, että liian matala LDL-kolesteroli lisää aivoverenvuotoriskiä. Pitäisikö matalastakin kolesterolista olla huolissaan?

Ei pidä. Tutkimus, jossa osoitettiin matalan LDL-kolesterolin olevan yhteydessä aivoverenvuotoihin, on huolellisesti tehty. Siinä tutkittiin kuitenkin kiinalaista väestöä, jolla aivoverenkiertohäiriöt ovat melko yleisiä.

Tutkittujen kohdalla ei huomioitu kaikkia muita aivoverenvuotoja lisääviä tekijöitä, kuten vähäistä verenpainelääkkeiden ja runsasta suolan käyttöä sekä tupakointia.

LDL-kolesterolin tavoitetaso arvioidaan aina sen mukaan, millainen sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaara henkilöllä on.

Jos sairastaa diabetesta tai verenpainetautia ja suvussa on valtimotautia, LDL-kolesterolin tavoitearvon pitää olla hyvin matala: uusien eurooppalaisten suositusten mukaan alle 1,4 mmol/l.

4. Onko lääketeollisuus juoninut kolesterolirajat niin alas, että osa ihmisistä ei saavuta niitä, vaikka eläisi kuinka terveellisesti?

On totta, että jos LDL-kolesteroliarvo on esimerkiksi suurempi kuin 4, pelkillä elintapamuutoksilla ei saada laskettua arvoa puolta pienemmäksi. Se on tavoite, jos ihminen sairastaa valtimotautia tai hänellä on suuri sairastumisriski.

Mutta se ei ole lääketeollisuuden salajuoni vaan tutkimuksiin perustuva kiistaton tosiasia: statiineilla saadaan LDL-kolesterolitasoa alas.

Korkean LDL-kolesterolin taustalla voi olla myös kolesterolia nostavia geenivirheitä, esimerkiksi perinnöllinen hyperkolesterolemia. Moni voi tarvita lääkkeitä suojellakseen sydäntään ja verisuoniaan.

5. Onko totta, että statiinit ovat suurimmalle osalle turhia ja sivuvaikutuksineen jopa vaarallisia?

Ei ole. Statiineilla voidaan laskea tehokkaasti LDL-kolesterolia. Valtaosalle käyttäjistä statiinilääkitys ei ole turha, koska heillä on suurentunut sydän- ja valtimotaudin vaara.

Yksilöllisiä sivuvaikutuksia niillä toki voi olla. Yleisiä haittoja ovat lihaskivut tai -krampit tai lihasten heikkous, joita tutkimusten mukaan esiintyy noin 10–15 prosentilla käyttäjistä.

Statiinit voivat aiheuttaa joillekin sivuvaikutuksia.

On aina arvioitava huolella, onko statiineista terveydelle enemmän hyötyä kuin haittaa, ja mietittävä hoitovaihtoehtoja.

Uusi vaihtoehto on pistoksena kerran viikossa tai kahdessa viikossa annettava lääke, mutta se on toistaiseksi paljon statiineja kalliimpi.

6. Popsin omegakolmosia purkista. Laskeeko se huonoa kolesterolia?

Ei. Omega-rasvahapot eivät laske LDL-kolesterolia, vaan saattavat jopa nostaa sitä. Erityisesti DHA-rasvahapot voivat kohottaa LDL:ää.

Sen sijaan omega3-rasvahapot laskevat veren triglyseriditasoa, joka on toinen tärkeä mittari sydän- ja verisuoniterveyttä seurattaessa.

Omegakolmosia suositellaan, jos veren triglyseridipitoisuus on selkeästi koholla – näin on usein erityisesti ylipainoisilla henkilöillä ja diabeetikoilla.

7. Luin, että kannattaa käyttää voita, koska se ehkäisee diabetesta. Onko näin?

Ei ole. Voi sisältää paljon kovaa tyydyttynyttä rasvaa, joka nostaa huonon kolesterolin tasoa selkeimmin kuin mikään muu yksittäinen ravinto-aine.

Erityisesti diabeetikoille korkea veren LDL-kolesterolipitoisuus on vaarallinen.

Kaikki rasva ei silti ole pahasta. Esimerkiksi tyydyttynyttä rasvaa sisältävien erilaisten maitotuotteiden terveysvaikutuksissa on eroja: jugurtin ja muiden fermentoitujen maitotuotteiden ei ole todettu lisäävän sydän- ja verisuonisairauksia.

Rasvainen liha on edelleen huono tyydyttyneen rasvan lähde, kun taas esimerkiksi pähkinöiden rasva on osoitettu verisuonille hyödylliseksi.

8. Onko sokeri haitallisempaa kuin rasva?

Voin vähentämisen lisäksi myös sokerin syöntiä on hyvä vähentää. Liika sokerin saanti on yksi suurimmista ylipainon syistä, ja usein runsaasti ylipainoisella on myös korkea kolesteroli. Runsas sokerin käyttö aiheuttaa myös muita ongelmia, kuten rasvamaksaa.

Kohtuullisuus on lakkoja parempi tapa hillitä sokerin käyttöä. Valitsemalla Sydänmerkki-tuotteita on helppo vähentää ruokavaliostaan rasvaa, sokeria ja suolaa. Makeaa voi toki nauttia silloin tällöin.

Myös piilosokereita kannattaa syynätä – niitä on esimerkiksi tuoremehuissa.

9. Jos elintavat ovat muuten kunnossa, haittaako, jos kolesteroli on vähän yläkanttiin?

Sydän- ja verisuoniterveyttä arvioidessa katsotaan aina kokonaisuutta. Jos LDL-kolesteroli on kolmen luokkaa, elintavat ovat hyvät eikä muita vaaratekijöitä ole, voi olla melko huoletta.

Riskiään voi arvioida lääkärin kanssa tai erilaisilla laskureilla. Esimerkiksi netistä löytyvä Finriski-laskuri tai Sydänliiton verkkosivulla olevat testit ovat hyviä työkaluja.

Muun muassa ikä ja naissukupuoli lisäävät riskiä, sillä iän myötä ja menopaussin jälkeen kolesteroli tuppaa nousemaan.

Asiantuntijana sisätautiopin professori emerita, lääkäri Marja-Riitta Taskinen, Helsingin yliopisto.

Jutun voi lukea kokonaisuudessaan ET-lehden numerosta 24/2019

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vaarallisen valheellinen tämä teidän artikkeli. Miten te kehtaatte.

Samaa mieltä. Ihan käsittämätöntä, että ET julkaisee tämmöistä. Ja sitten vielä monet uskoo tätä ns virallista totuutta.

Vierailija

Olen kokeillut viittä eri kolestroli lääkettä. Ja voi kauhistus niitä sivuvaikutuksia. Viimeistä meinasi lähteä hiukset päästä. Otin yhteyttä lääkefirmaan ja vastaus oli että niin saattaa käydä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla