Hormonikorvaushoito helpottaa vaihdevuosien ikäviä oireita. Silti moni miettii, millaisia riskejä hoitoon liittyy ja kauanko sitä uskaltaa jatkaa. Pelko pois, sanoo asiantuntija.

Vaihdevuosien ikävät hikoilupuuskat, kuumat aallot, unihäiriöt ja väsymys ovat jääneet hormonikorvaushoidolla pois. Mutta kauanko hoitoa voi käyttää ennen kuin esimerkiksi rintasyövän vaara kasvaa?

– Rintasyöpäriski suurenee kolmen vuoden käytön jälkeen 1,3-kertaiseksi verrattuna niihin, jotka eivät käytä tätä hoitoa, sanoo synnytys- ja naistentautiopin professori Päivi Polo.

Riski on marginaalinen, mutta syöpä herättää voimakkaita tunteita ja on tavallisimpia hormonikorvaushoitoon liittyviä pelkoja. Mutta esimerkiksi runsas ylipaino lisää rintasyöpäriskiä aivan yhtä paljon.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Riski on marginaalinen mutta herättää voimakkaita tunteita.

Tämänhetkisen tiedon mukaan hormonikorvaushoito tuskin aiheuttaa uutta syöpää, mutta voi nopeuttaa muusta syystä alkaneen syövän kasvua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Rintasyöpäriski liittyy erityisesti yhdistelmähoitoon, ei pelkkään estrogeenihoitoon.

Pelkkä estrogeeni riittää hoidoksi, jos kohtu on poistettu. Jos kohtu on tallella, estrogeeniin yhdistetään keltarauhashormoni, jotta kohdun limakalvo ei paksunisi ja muuttuisi ajan myötä pahanlaatuiseksi.

Estrogeeni-keltarauhashormonihoito voi pitkään käytettynä lisätä hieman myös munasarjasyövän riskiä.

Veritulpan riski kasvaa

Tablettimuotoiseen hormonikorvaushoitoon liittyy laskimoveritulpan riski, oli kyseessä sitten pelkkä estrogeeni tai yhdistelmähoito. Riski on suurimmillaan ensimmäisten 6–12 kuukauden aikana.

Laskimotukoksen vaara on hieman suurentunut myös silloin, jos on pitänyt muutaman kuukauden tauon tablettimuotoisesta hoidosta ja aloittaa hoidon uudelleen.

– Ihon kautta annettuun hoitoon ei liity laskimotukosriskiä, Polo sanoo.

Kun hormoni annostellaan ihon kautta geelinä, spraynä tai laastarin avulla, saadaan tasainen lääkeainepitoisuus eikä veren hormonipitoisuus heittele vuorokauden sisällä.

Geeli, spray tai laastari ei nosta tukosriskiä.

Ihon kautta elimistö pystyy myös käyttämään lääkeaineen paremmin hyödyksi. Näin sama vaikutus saadaan pienemmällä annoksella.

– Tablettihoitoon liittyy yli 60-vuotiailla hieman lisääntynyt aivohalvausriski. Viimeistään silloin on hyvä siirtyä ihon kautta annettavaan hoitoon.

Haittoja pystytään vähentämään tai estämään räätälöimällä hoito yksilöllisesti. Hoitoannosta pyritään hoidon pitkittyessä pienentämään. Pienet hormonimäärät pitävät myöhemmällä iällä hankalat oireet poissa.

Muistisairauksiin suoja – tai sitten ei

Alzheimerin taudin ja vaihdevuosien hormonihoidon suhteesta on tutkimuksissa saatu ristiriitaisia tuloksia. Aiemmin näytti siltä, että hormonihoito voisi suojata taudilta, enää ei.

Joidenkin tutkimusten mukaan riski voi jopa hieman lisääntyä. Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa yli kymmenen vuotta kestäneeseen hormonikorvaushoitoon liittyi pieni Alzheimerin taudin riskin kasvu.

Tutkimuksiin sisältyy paljon virhelähteitä.

Tutkimukseen sisältyi virhelähteitä, eikä sen perusteella voi sanoa, että hoito aiheuttaa Alzheimerin tautia.

Verisuoniperäistä dementiaa hormonikorvaushoito näyttäisi ehkäisevän samaan tapaan kuin sepelvaltimotautia.

Miloin lopettaa?

Vaihdevuosioireet kestävät keskimäärin seitsemän vuotta, mutta joskus ne voivat jatkua yli 70-vuotiaaksi. Miten hormonikorvaushoitoa käyttävä voi tietää, ovatko oireet ohi?

– Ainoa keino on tauottaminen. Annosta voi vähentää esimerkiksi 3-5 vuoden jälkeen asteittain ja katsoa, palautuvatko oireet.

Tilannetta kannattaa seurata joitakin viikkoja, jopa kuukausi. Silloin näkee, pitääkö hoito aloittaa oireiden takia uudelleen. Kovin pitkäksi taukoa ei voi venyttää. Estrogeenin puutos kovettaa verisuonia ja aiheuttaa muutoksia sepelvaltimoissa. Hoidon jatkaminen voi silloin olla riski sydämelle.

Joskus oireet jatkuvat yli 70-vuotiaaksi.

– Etenkin alle 60-vuotiailla hoidon tauottaminen voi olla haitallista sydän- ja verisuoniterveyden kannalta, Polo sanoo.

Hormonikorvaushoidon tärkein hyöty on vaihdevuosioireiden lievittyminen. Myös osteoporoosin kehittyminen estyy ja luunmurtumat vähenevät.

– Hoito näyttää antavan hieman suojaa myös sydän- ja verisuonitauteja vastaan, jos on ollut perusterve ja aloittanut hoidon muutaman vuoden sisällä vaihdevuosien alkamisesta.

Kaikki eivät tarvitse hormonikorvaushoitoa. Hoitoa tarvitsevat voivat käyttää sitä niin kauan kuin tuntuu tarpeelliselta, jos hoidolle ei ole vasta-aiheita, kuten rintasyöpä, vaikea sydän- ja verisuonitauti tai laskimoveritulppa.

Gynekologilla kannattaa käydä 1–1,5 vuoden välein, jotta hoidon edut ja haitat saadaan punnittua. Lisäksi on hyvä käyttää emättimeen laitettavaa paikallisestrogeenia, joka vahvistaa limakalvoja. Sitä suositellaan myös niille, jotka eivät voi tai halua käyttää systemaattista hormonikorvaushoitoa.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 10/2020.

Jatkanko vai lopetanko hoidon?

  1. Pohdi, millaisia oireet olivat, kun aloitit hoidon. Millainen elämänlaatusi on ollut hoidon aikana?
  2. Onko sinulla hormonikorvaushoidon riskejä lisääviä tekijöitä, kuten ylipainoa tai rintasyöpää suvussa?
  3. Jos lopetat, kestätkö nykyisessä elämän-tilanteessasi mahdollisia oireita, kuten kuumia aaltoja, mielialaoireita ja univaikeuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla