Jaloissa painaa! Milloin jalkojen turvotus on syytä ottaa vakavasti?

Jalat ovat kuin limput. Nyt on pakko nostaa ne hetkeksi ylös.

– Lähes jokaisella meistä jalat alkavat turvota ainakin toisinaan viimeistään siinä vaiheessa, kun ikää karttuu, yleislääketieteen professori Päivi Korhonen Turun yliopistosta sanoo.

Miksi jalat turpoavat?

Turvotuksen aiheuttaa verisuonten seinämien läpi tihkuva plasmaneste. Ellei imusuonisto ehdi poistaa nestettä samassa tahdissa kuin sitä erittyy, neste jää kudoksiin solujen väleihin. Nilkkoihin ja jalkateriin turvotusta muodostuu erityisen herkästi silkan painovoiman takia, sillä nesteet pyrkivät luonnollisesti valumaan alaspäin.

Plasmanestettä tihkuu verisuonten läpi sitä enemmän, mitä suurempi paine laskimoiden sisällä vallitsee. Asento vaikuttaa, sillä seisoessa jalkojen verisuoniin kertyvän veren aiheuttama paine on suuri.

Monella jalat turpoavat erityisen hanakasti kesähelteellä.

Myös ympäröivällä lämpötilalla on merkitystä. Kuumuus saa verisuonet laajenemaan ja lisää painetta niissä. Juuri tästä johtuu, että monella jalat turpoavat erityisen hanakasti kesähelteellä tai etelänlomalla.

Ruokavaliossa turvotusta lisää ennen kaikkea runsas suolankäyttö.

– Keho pyrkii poistamaan liian natriumin solujen väleihin, ja mukana seuraa nestettä. Samanlainen vaikutus on lakritsin ja salmiakin ahkeralla napostelulla, Päivi Korhonen kertoo.

Voiko sairaus aiheuttaa jalkojen turvotusta?

Jalkojen turpoamistaipumus voi johtua myös jostakin sairaudesta. Laskimoiden läppävika on yleinen ja melko vaaraton vaiva, joka ei sinänsä vaadi erityistä hoitoa.

– Läppien lakatessa toimimista virtaus poispäin raajoista ei toimi yhtä tehokkaasti kuin ennen. Veri jää ikään kuin lillumaan jalkoihin ja tihkuttaa plasmanestettä, Päivi Korhonen kertoo.

Läppien toiminta voi hiipua yksinkertaisesti ikääntymisen vuoksi. Lisäksi vuosikymmeniä jatkunut seisomatyö voi saada ne rapistumaan. Syynä saattaa olla myös syvän laskimotukoksen sairastaminen, jolloin turpoaminen on toispuoleista.

Yksi mahdollinen syy turvotukseen on veren valkuaisaineiden vähäisyys.

Joskus jalkoihin kertyvä neste on merkki jostakin vakavammasta, kuten sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta.

– Useimmiten hengenahdistuksen kaltaiset oireet ovat kuitenkin tällöin jo saaneet hakeutumaan tutkimuksiin, Päivi Korhonen sanoo.

Eräs mahdollinen syy turvotukseen on veren valkuaisaineiden vähäisyys. Sitä voivat aiheuttaa muun muassa suolistotulehdukset, imeytymishäiriöt tai aliravitsemus.

Joskus kasvain estää imusuonistoa poistamasta nestettä raajasta. Synnynnäinen imusuoniston heikko toimintakyky on myös mahdollinen joskin melko harvinainen tila.

Voiko turvotuksen syy löytyä lääkkeestä?

Eräät lääkkeet laajentavat verisuonia ja lisäävät siten turvotusta. Näin vaikuttavat esimerkiksi hyvin yleisesti käytetyt kalsiumsalpaajat.

Nesteen kertymistä on joskus vaikea erottaa lihomisen aiheuttamasta jalan muuttumisesta. Tällöin auttaa helppo kotitesti:

– Paina peukalolla sääriluun tai jalkapöydän päältä. Jos ihoon jää selvä, hitaasti täyttyvä kuoppa, kyse on nesteestä eikä rasvasta, Päivi Korhonen opastaa.

Onko syytä käydä lääkärissä, jos jalat turpoavat?

Erittäin nopeassa tahdissa eli päivissä tai viikoissa ilmestynyt voimakas turpoaminen on syytä tarkistuttaa aina. Myös turvonneeseen raajaan ilmestyvät haavaumat pitää hoitaa.

Jos taustalta löytyy hoitoa vaativa sairaus, sen saaminen tasapainoon auttaa samalla turvotukseen. Mikäli syynä on tietty lääkitys, sille voidaan miettiä vaihtoehtoja.

Miten jalkojen turvotusta voi laskea kotona?

Vaaratonta turvotusta voi vähentää monin omin konstein. Suolansaantia on hyvä vähentää. Säännöllinen liikkuminen auttaa, sillä lihasten käyttäminen panee vipinää myös laskimoihin ja imusuonistoon.

– Turvonneet jalat tekee monesti mieli nostaa ylös, ja tätä kehon viestiä kannattaa kuunnella. Vaaka-asento tehostaa nesteiden virtaamista pois raajoista, Päivi Korhonen sanoo.

Tukisukkien tai hieman hellävaraisemmin puristavien lentosukkien säännöllinen käyttö auttaa niin ikään. Kesällä voi pyrkiä oleskelemaan mahdollisimman viileässä.

Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan ET-lehdessä 5/23. Tilaajana voit lukea sen myös täällä. Jos et vielä ole ET-lehden tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun tai tilaa lehti täältä.