Kun jalkapohjissa on nestettä, missä on vika? Omalääkäri vastasi ongelmaan ja sai myös lukijat kommentoimaan asiaan. Osalla vaiva liittyy kilpirauhaseen.

Olen 62-vuotias nainen. Jalkapohjiini kertyy yön aikana nestettä. Kun lähden kävelemään, tuntuin siltä kuin olisi geelityyny olisi keskellä jalkapohjaa. Päivän aikana neste häviää.

Ei se elämänmenoa haittaa, mutta harmillista tämä kyllä on.

Mistä on kyse? Olen perusterve, ei ole sokeritautia eikä mitään muutakaan.
– Geelityynyt

Etpäs nyt heitäkään mitään  helppoa kysymystä!

Ensimmäinen ajatus on: onkohan neste todellista vai voisiko se olla vain vääristynyt tuntoaistimus? Tunnistaako sen siis sormin tutkimalla? Aamulla on nest tuntuu, mutta illalla taas ei.

Jalkapohjissa on joskus harvinaisia sidekudoskasvaimia, mutta ne ovat järjestään kipeitä eivätkä välillä häviä. Holvijänteen tulehdus, plantaarifaskiitti, voisi ehkä lieväoireisena selittää tuntemuksen, mutta ei tyynymäisiä nestekertymiä.

Ääreishermoston vioittuminen, tyypillisesti diabeteksessä, tuottaa jalkapohjan vääristyneitä tuntemuksia. Potilaat kuvaavat sitä monesti pumpulin päällä kävelemisenä. Se tulee hermosäryn ja tuntopuutosten kyytipoikana, joten pois se sinusta.

Omalääkäri Risto Laitila huusi myös lukijoita apuun mystisessä vaivassa, ja sai muun muassa alla olevat vastaukset.

Lukijoiden vastauksia x 8

  1. Olen jo pari vuotta tarkkaillut jalkojeni päkiöitä samantapaisen ilmön takia, odottanut, että ilmiö katoaa tai laajenee laajemmin jalkapohjiin, mutta se on pysynyt samalla alueella koko ajan. Minäkin olen perusterve ja kävin mittauttamassa verensokerin tämän ilmiön takia.
    Minulla tuntemus ei niinkään ole geelityynyn päällä kävelyä, vaan ikäänkuin sukka olisi kasassa päkiän kohdalla, eikä ilmiö katoa päivän aikana.
    Minulla on aina ollut huono ääreisverenkerto, ja olen epäillyt, että olen joskus palelluttanut jalkapohjani niin, että osasta on tunto kadonnut.
    Olen myös parina viime talvena pitkäaikaisessa ulkoilussa käyttänyt kengissäni "Grabber toe warmers"-lämmittimiä, joiden lämmöntuotanto perustuu jonkinlaiseen kemialliseen reaktioon, ja olen miettinyt voisiko se aiheuttaa näitä omituisia tuntohäiriöitä. Olisi todella mielenkiintoista löytää selitys tälle ilmiölle.
    Ystävällisin terveisin
    63 v.
  2. Kysymystä lukiessani muistin, että minullahan oli sama epämiellyttävä vaiva vielä vajaa vuosi sitten.
    Tuntemuksen häviäminen omalla kohdallani lienee seurausta vesijuoksun (puoli tuntia 1-2 kertaa viikossa) lisäämisestä viikoittaiseen liikuntaohjelmaan, johon jo on kuulunut 1-2 tuntia Pilates- ym. jumppaa. Todennäköisempi syy omasta mielestäni on kuitenkin se, että lopetin Simvastatin (20 mg) kolestorolilääkkeen käytön jatkuvien lihaskipujen puoli vuotta sitten. Olen myös huomannut, että oloni on yleisestikin selkeämpi.
    Ystävälliset terveiset Espoosta
    Espoon geelityyny
  3. Minulla on vuosikausia vaivannut vastaava vaiva. Jalkapohjaan ilmestyy nesterakkuloita, joiden aikana kävely on muin kävelisi tyynyn tai kumipallon päällä. Aikanaan kävin jopa ihotautilääkärille näyttämässä rakkuloita. Hänen diagnoosinsa oli sieni-infektiosta tai jopa allergiasta sieni-infektioon (jonka reaktiota pallukat olisivat). Silloin saamani ihottumalääke ei tuonut ratkaisua.
    Rakkulat ovat kuitenkin , vaikka eivät kovin suuriksi paisukaan, varsin epämiellyttäviä. Juuri kuten kysyjä lehdessä kuvaa. Hoitamattomana ne lisääntyvät eivätkä kokemukseni mukaan parane itsestään.
    Rakkulat ilmestyvät epäsäännöllisesti, mitään loogista laukaisumekanismia en ole huomannut. Jotenkin käyttäytyminen muistuttaa huuliherpeksen  epämääräisyyttä.
    Olen kehittänyt rakkuloihin hoidon, joka tepsii varmasti.
    Toimin seuraavasti:
    1) Puhkaisen steriilillä neulalla rakkulan /rakkulat jos niitä on useita. Puristan Betadine-liuokseen kostutetulla pumpuliliuskalla  ihoa, ja samalla puristan rakkulan sisältämän nesteen varovasti pois.
    2) Laitan rakkulakohdan päälle Betadine-voidetta ja lopuksi laastarin. Hoitoa jatketaan puhdistamalla ja laastaroimalla jalkapohjaa muutaman vuorokauden ajan, noin kolme/ neljä kertaa vuorokaudessa.
    Selvää on tietenkin että jalat pestään myös tarpeen mukaan.
    Sen eliminoimiseksi, että kyseessä olisi jokin sieni-infektion tapainen, pesen varmuuden vuoksi vaivan ja hoidon aikana käyttämäni sukat 60 asteisella pesuohjelmalla.
    Laastari jalkapohjassa on melkein huomaamaton rakkulaan verrattuna. Lisäksi totean, että rakkulan kehittyminen kertoo itsestään aivan alkuvaiheestaan lähtien kutinana ja paineen/"kumipallon" tuntemuksena. Mitä aikaisemmin hoidon alkaa, sen nopeampaa on paraneminen.
    Rakkulat pois
  4. Iskiashermoni on vioittunut ja hermojuuri arpeutunut vaikean välilevyprolapsin ja sitä seuranneiden kahden leikkauksen jälkeen. Krooniseen hermovauriokipuun käyttämäni "tuhti" lääkitys, Lyrica, Rivatril, Tramal, lisänä Diurex  on saamieni tietojen mukaan loppuikäinen, mutta siitä huolimatta hermokipu ja sähköiskut on lähes jatkuvia.
    Esimerkiksi asfaltilla tai muuten kovalla alustalla kävelyn jälkeen päkiä on kuin pallo, varpaat ei yllä lattiaan.
    Vastauksessa kuvattu "kuin pumpulin päällä" ei minulla pidä paikkaansa, "pallo" on niin arka, ettei sille voi varata, vaan pitää astua kantapäällä. Kaikkein paras on nostaa jalka vaakatasoon ja ottaa rennosti :)
    Selitystä en vaivalleni ole saanut, mutta itse olen ajatellut sen johtuvan hermopäätteiden liiallisesta ärsytyksestä. Voisiko kyseessä olla sellainen, mene ja tiedä.
    Pallopäkiä
  5. Ymmärrän henkilön tilanteen täysin. Minulla on vuosien ajan ollut aamuisin sama tuntemus jalkapohjissa. Käytän siitä nimitystä "pullonpohjilla kävely".
    Eli aamulla kun lasken jalat vuoteesta lattialle, jalkapohjat tuntuvat pyöreiltä - jotenkin hieman kuin puutuneilta. Se tuntemus on vain kävellessä, muuten ei tunnu mitään outoa. Tuntuu vielä,kun nousen aamupalalta, jota nautin ainakin puoli tuntia lehdenlukuineen. 
    Sitten kun teen aamutoimia seisovillani (pesu, hiusten laitto yms) se tunne häviää huomaamatta. Eli tuntuu vain aamuisin vähän aikaa seisoessa.
    Yhdistän itse tämän diabetekseeni,joka todettiin muutama vuosi sitten. Olen 56-vuotias. Tuntuma alkoi samoihin aikoihin,kun lääkitys.
    Nimitys pullonpohjakävely juontaa 80-luvulta, jolloin 50-vuotiaalla esimiehelläni todettiin kakkostyypin diabetes ja hän kertoi töissä, että aamulla hän aina vähän aikaa kävelee "pyöreillä jalkapohjilla".
    Nyt ymmärrän mistä hän puhui. Itse en ole kysynyt asiaa lääkäriltä, koska se ei vaivaa liikaa. Jalkani (esim. nilkat) eivät ole aamulla turvoksissa eikä mielestäni jalkapohjatkaan ulkoisesti katsottuna.
  6. Aamuisin, joskus muulloinkin, jalkapohjani ovat arat astua. Mitään näkyvää ei ole, vain riipivä kipu. Jaloissa muuallakin nestettä, hiukan turvotusta. Hoidoksi olen saanut akupunktiota ja  laserkynähoitoa. (Hoitoja antaa lääkäri.)
    Olisiko tällä mitään tekemistä kihdin kanssa, kun joskus kipu myös isovarpaan tyvessä. Jalkaterien sisäsivuilla on vuosia ollut vaaleita nystyröitä, esim. liikunnan jälkeen selvemmin näkyvinä. Nyt hoidon jälkeen himmeämpinä. Näitä joku on sanonut kalkkikertymiksi. Luulen myös niiden aiheuttavan joskus arkuutta. Teen seisomatyötä ja nykyisin hiukan ylipainoinen, (159 cm, 66 kg). Toivott. tiedoista on apua.
    Helena H
  7. Minulla on vastaavaa, kylläkin päkiän kohdalla, on kuin kävelisi ilmatyynyn päällä.
    Minulla vaiva liittyy kilpirauhasen vajaatoimintaan, joka oli aika toimimaton, kun asia todettiin (TSH 78, T4V mittaamattoman matala, S-TRoAB 1298 ) keväällä 2009. Aika monet muutkin arvot olivat pielessä.
    Parantuminen kesti kauan, arvot sahasivat, tsh 20-30, jouluun asti. Vasta keväällä 2010 arvot alkoivat lähestyä normaaleja- jolloin todettiin muistin oleellinen huonontuminen. 2011 lähtien kaikki on ollut kunnossa.
    Sairauden aikana oli hyvin monenlaisia vaivoja, esim turvotuksia, erityisesti pää, kaula, kainalo, polvet ja jalkapohjat.
    Jännä juttu , että tämä jalkapohjan (mulla vain vasen) turvotus toimii edelleen. Se on vähän kuin ennakoiva verikoe, jos selvää turvotusta, tsh on nousussa. Mitenkään kipeä se jalkapohja ei ole, vähän kummallinen.
    Oisko näistä kokemuksista mitään apua?
    Terveisin Eeva
  8. Olen 36-vuotias terve nainen. Tunnistin täysin naisen kertomuksen siitä, kuinka tuntuu kuin olisi geelityynyt jalkojen alla kun pitäisi lähteä kävelemään.
    Työskentelen yöhoitajana vanhainkodissa, ja välillä kiireisen yön jälkeen tunnen jalkapohjissani jonkinlaista kipua. Kun herään päiväuniltani, niin jalkapohjat ovat aivan turvonneen tuntuiset ja tuntuu todellakin kuin olisi geelityynyt jalkapohjien alla. Käveleminen on silloin todella hankalaa ja tekee kipeääkin. Kun laittaa pehmeät sukat jalkaan, niin helpottaa vähän.
    Olen katsonut jalkapohjiani silloin, kun ne tuntuvat turvonneilta, mutta mitään ei näy päällepäin. Turvonnutta tunnetta kestää yleensä päivän, eikä se helpota vaikka olisi jalat koholla. Myös hierominen sattuu.
    Myös minä olisin utelias tietämään mistä on kyse. Olin "iloisesti" hämmästynyt, kun luin palstalta, että joku muukin kärsii samasta vaivasta.
    Kevätteveisin yöperhonen

Lue kaikki kilpirauhasvaivoista. ET-lehden kattavan artikkeliarkiston löydät täältä.

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju