Eeva-Maija Matero saa päivittäisestä vesijuoksusta hyvää mieltä ja helpotusta kilpirauhasvaivoihin.

Kuusi vuotta sitten suomussalmelainen Eeva-Maija Matero, 63, lihoi parikymmentä kiloa lyhyessä ajassa. Lisäksi hän oli väsynyt ja vetämätön. Mieskin valitti, että aina siippa vain nukkui. Saamattomuus oli outoa, sillä Eeva-Maija on ikänsä ollut impulsiivinen ikiliikkuja, tehnyt montaa asiaa yhtäaikaa. Ja nyt hän nukahti aina, kun pysähtyi.

– Oli minulla myös sydämen muljahtelua ja tykytystä, mutta paljon laitoin sen piikkiin, että konekauppayrittäjän elämä on kiireistä. Pohkeissa oli ihottumaa, ja senkin arvelin olevan stressin sivutuote. Toisilla menee pää sekaisin, minä kynsin itseni verille. Lopulta huolestuin ja menin lääkärin määräämänä verikokeisiin. Niistä selvisi, että kärsin kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Lue myös: Viisi merkkiä siitä, että on syytä tarkistaa kilpirauhanen

Kilpirauhasen vajaatoiminta on aineenvaihduntasairaus. Se aiheuttaa muun muassa väsymystä, masentuneisuutta, aloitekyvyttömyyttä, palelua, painonnousua ja ihon kuivumista. Oireet kehittyvät usein hitaasti, ja niihin sopeutuu huomaamattaan. Niin kävi Eeva-Maijallekin.

– Lääkäri totesi, että vaiva on voinut muhia pitkäänkin. Hän kyseli, onko minulla ollut masennusta tai yliaktiivisuutta. Soitin siskoille ja huomasimme, että muutamalla meistä yhdeksästä on sama vaivaa. Ja äitikin varmasti kärsi tästä aikoinaan, sillä hänen mielialansa vaihtelivat hurjasti eikä hän osannut koskaan olla levollinen.

"Lääkärin mukaan vaiva on voinut muhia pitkäänkin."

Eeva-Maija kuvailee olleensa aina impulsiivinen jokapaikan pörrääjä, joka innostuu kaikkeen mukaan ja miettii vasta myöhemmin. Naimisiinkin hän meni kahden viikon tuttavuuden jälkeen. Hän on aina kuitannut tämän karjalaisten sukujuurten ja temperamentin syyksi.

– Opin paljon itsestäni diagnoosin myötä. Kilpirauhasen toiminnan häiriöt selittävät osin aktiivisuuttani.

Tyroksiinilääkitys auttoi

Tyroksiinilääkitys auttoi, kun sopiva annos löytyi. Aluksi Eeva-Maija voi pitkään pahoin, ja annosta pienennettiin. Nyt se on minimissään, 0,5 mikrogrammaa aamuisin.

Eeva-Maija on tottunut liikkumaan paljon. Hän metsästää, ajaa moottorikelkalla, kalastaa, hakkaa halkoja ja pyöräilee. Hän on uinut vuosia päivittäin hallilla 1–2 kilo­metriä kerrallaan.

Lue kaikki kilpirauhasta käsittelevät ET-lehden jutut täältä.

– Se ei kuitenkaan aikaisemmin piristänyt minua, tai ehkä en osannut uida oikein. Katsoin viime syyskuussa hallilla, kun mummot jynttäsivät menemään vesijuoksuvyön kanssa, mutta se ei kiinnostanut minua. Yhtenä päivänä päätin kuitenkin kokeilla vesijuoksua vyön kanssa, ja sain hyvät tekniikkaohjeet. Jäin heti koukkuun, kun huomasin lajin mukavaksi ja tehokkaaksi liikunnaksi.

– Selkä pitää olla suorana. Teen pitkiä vetoja käsillä ja laajoja harp­pauksia jaloilla. Paikallaan jypyttä­minen samassa paikassa ei anna kunnon rasitusta.
Sopivan liikuntalajin löytymisestä alkoi suuri elämänmuutos. Eeva-­Maija käy joka aamu vesijuoksemassa pari tuntia. Hän on laihtunut vuodessa 11 kiloa ja voi hyvin. Kilpirauhasarvot ovat todella hyvät.

– Jäin viime elokuussa varhennetulle eläkkeelle ja ”mummipäiville”. Käyn pari kertaa kuussa Sipoossa leikkimässä kaksivuotiaan tyttärentyttäreni kanssa. Nautin eläkkeellä olemisesta, koska en ole ollut 20 vuoteen lomalla. Sipoossa ollessani käyn Porvoon uimahallissa vesijuoksemassa, ja minulla on siellä jo tuttujakin.

– Kesällä siirryn pyöräilyyn ja hyötyliikuntaan. Ajan sähköpyörällä 25–40 kilometrin mäkisen lenkin Suomussalmelta Ämmänsaareen.

Eeva-Maija rohkaisee naisia tutkittumaan kilpirauhasarvonsa, jos on heillä on epämääräisiä oireita.

"Jos tämän ikäisellä naisella ei olisi jotain vaivoja, niin sehän olisi jo kuollut!"

– Puhun mieluummin kivemmista asioista kuin vaivoista. Jos tämän ikäisellä naisella ei olisi jotain vaivoja, niin sehän olisi jo kuollut!
 

Eeva-Maija Matero

Syntynyt 1951 Savu­koskella.
Asuu Suomussalmella.
Perhe Aviomies, tytär ja yksi lapsenlapsi.
Harrastaa näyttelemistä, metsästystä ja luonnossa liikkumista.

"Kun sairastaa lisäkilpirauhasen liikatoimintaa, mitä laboratoriokokeita otetaan vuosittain? Omaa liikatoimintaani hoidettiin leikkauksella ja lääkkeillä, mutta nyt vain seurataan."

- Mummo Savosta 60v

Lääkäri Risto Laitila vastaa:

Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia kilpirauhasen syleilyssä. Ne erittävät kalkkiaineenvaihduntaa säätelevää hormonia.

Joskus yksi tai useampikin lisäkilpirauhanen alkaa kasvaa ja samalla erittää ylenpalttisesti parathormonia. Parathormoni puskee luustosta vereen kalkkia liiaksi asti. Tila on hyperkalsemia ja se voi aiheuttaa hermosto- ja lihasoireita tai kohonnutta verenpainetta.

Leikkaus parantaa liikatoiminnan lähes aina, mutta noin viidelle prosentille potilaista näin ei käy.

Jos tilanne on tyydyttävä, kerran pari vuodessa tarkistetaan veren kalkkitase. Myös munuaisten toimintaa seurataan. Jos näissä tapahtuu huolestuttava muutos huonompaan, hoitolinjaa tarkistetaan. Uusintaleikkauskin on mahdollinen.

Täältä löydät kaikki ET:n kilpirauhaseen liittyvät artikkelit!

 

Uni toistuu suunnilleen samanlaisina vaiheina yöstä toiseen. Yksi sykli kestää puolestatoista kahteen tuntiin.

Unella on neljä erilaista vaihetta, jotka toistuvat yöstä toiseen.

  1. N1 on kevyen eli torkeunen vaihe, siirtymisvaihe kohti syvempää unta. Hyvin nukkuvalla N1-unta on vain noin 2-5 % yöunesta.
  2. N2-vaiheessa syke ja hengitys hidastuvat. Tätä keskisyvää unta on jopa puolet koko yöunen pituudesta.
  3. N3 on syvän unen vaihe. Syke ja hengitys ovat säännöllisiä ja rauhallisia. Syvä uni elvyttää elimistöä. Hyvin nukkuvalla syvää unta on 15-20 % yöunesta.
  4. REM-unessa aivot toimivat vilkkaasti kuten päivällä. Silmät liikkuvat mutta keho ei. REM-unen osuus kasvaa kohti aamuyötä. Hyvin nukutussa yössä sitä on 20-25 %.

Näin parannat unenlaatua – muistilista

  • Kahvi. Herkkyys kofeiinille on yksilöllistä. Unettoman pitäisi välttää kofeiinia jo klo 14:n jälkeen.
  • Ruoka. Päivän pääateria kannattaa nauttia vasta klo 18-20. Jos syö päivällisen ennen klo 18, iltapalaa on hyvä nauttia noin klo 21. Se on tärkeä yöllisen sokeritasapainon kannalta. Katso täältä ruokia, jotka edistävät hyvää unta.
  • Stressi. Päivän aikana ihmisen aivoissa käy noin 60 000 ajatusta. Mieltä voi olla vaikea rauhoittaa illalla. Hyvä keino mielen rauhoittamiseen on esimerkiksi huolihetki. Katso täältä ET:n ohjeet huolihetken pitämiseen.
  • Makuuhuone. Hyvän unen saamiseksi huoneen lämpötilan on hyvä olla 18-20 astetta. Iäkkäillä ihmisillä lämpötila voi olla 20-24 astetta.

Apua lääkkeettömistä hoidoista?

70 % unettomista hyötyy lääkkeettömästä hoidosta. Parhaat tulokset on saatu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla menetelmillä.

Lievemmissä univaikeuksissa voi auttaa myös reseptivapaa melatoniini. Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, jonka eritys on suurimmillaan aamuyöstä. Se toimii eräänlaisena biologisena rytmien tahdistajana. Jos uni ei tule luonnostaan väsymyksestä huolimatta, melatoniinia voi ottaa purkista.

Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniini edistää unta kuitenkin vain vähän. Lääkärilehden mukaan melatoniiniannoksen ansiosta nukahtaminen nopeutuu keskimäärin noin 4 minuuttia. Melatoniini ei myöskään auta kaikkia unipulmista kärsiviä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Lue myös: Nuku parempia päiväunia – 7 hyvää vinkkiä

Lue myös: Miksi aina väsyttää? Tarkista, ettet sairasta diabetesta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa