Pitäisikö kilpirauhasongelmista kärsivän käyttää jodioitua suolaa?

Olen 69-vuotias nainen ja minulla on Thyroxin-lääkitys kilpirauhasen vajaatoimintaan. Käytän suolana merisuolaa. Olisiko kuitenkin aiheellista vaihtaa jodioituun suolaan? Nimimerkki Mietiskelijä

Jodi ja kilpirauhanen. Tuo yhteys on kirjattu ylös jo yli 5 000 vuotta sitten kiinalaisiin kirjoituksiin. Merileväjauheen ja merisienen tuhkan hoksattiin parantavan struumapotilaan. Vuonna 1896 Eugen Bauman löysi sitten jodia kilpirauhasesta, ja nyt tiedetään, ettei kilpirauhashormonia synny ilman jodia.
Jodin puute on etenkin kehitysmaissa vakava ongelma. Kehittyvän lapsen aivot tarvitsevat riittävästi jodia jo varhaisesta sikiökaudesta lähtien, ja jodin puutteen vuoksi moni lapsi syntyy ja kasvaa kehitysvammaiseksi.

Kotoinen kilpirauhasen vajaatoiminta ei johdu jodin puutteesta vaan autoimmuunitulehduksesta. Sen hoito on kilpirauhashormoni, kuten sinullakin. Monet käyttävät nykyisin gourmet-suoloja, minä mukaan lukien, joissa jodia ei juuri ole. Itse laskeskelen, että taidan silti saada päivittäisen 150 µg jodiannoksen maitotuotteista ja muusta ruuasta. Käyn itse tuon tuosta tutkiskelemassa sivustoa www.fineli.fi, jota THL ylläpitää. Sieltä löytyy tieto myös elintarvikkeiden jodilähteistä, käypä kurkkaamassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sen sijaan tutkimustietoa siitä, mitä mahdollinen lievä jodinpuute meille aikuisille tarkoittaa, ei oikein ole. Huolehditaan silti sen riittävästä saannista. Etenkin lapsensaanti-iässä olevien naisten tulisi niin tehdä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Tutustu myös kilpirauhasosioon.

olen joutunut Menieren taudin vuoksi syömään vähäsuolaista ruokaa pitkään. Parhaiten suolaa korvaavat ruoassa mielestäni happamat maut, kuten jugurttikastikkeet ja etikka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla