Väsymystä, lihomista ja muistiongelmia, laihtumista, vapinaa ja tykytystä. Kilpirauhasen toiminnan häiriöt aiheuttavat monenlaisia oireita.

Mistä kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta johtuvat?

Vajaatoiminnassa kaulalla sijaitseva kilpirauhanen ei tuota tarpeeksi kilpirauhashormoni tyroksiinia (T4) verenkiertoon. Aivolisäke huomaa tämän ja alkaa puolestaan tuottaa suurempia määriä niin sanottua TSH-hormonia.

Kilpirauhassairauksien diagnoosi perustuukin näiden kahden hormonin pitoisuuksia mittaaviin laboratoriokokeisiin.

Vajaatoiminta on paljon yleisempi sairaus kuin liikatoiminta. Vajaatoimintaan saa hormonikorvaushoitoa noin 90 000 ihmistä, mutta todellisuudessa peräti viisi prosenttia suomalaisista potee tätä tautimuotoa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Liikatoimintapotilaita on noin prosentti väestöstä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vajaatoimintaan liittyy mm. väsymystä, palelua, masennusta ja painonnousua.

Millaiset ovat oireet?

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi alkaa usein pikkuhiljaa. Naisilla hypotyreoosi on tavallisempaa kuin miehillä.

Vajaatoimintaan liittyy tavallisimmin useita seuraavista oireista: väsymys, palelu, kuiva iho, ummetus, hidas syke, muistihäiriöt, masennus, äänen käheys, hiusten lähtö, painonnousu ja turvotus.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa oireita ovat hikoilu, käsien vapina, painonlasku, lisääntynyt ruokahalu, suolen toiminnan vilkastuminen, sydämen tykytys, hermostuneisuus, unettomuus ja Basedowin taudissa silmien kirvely ja valonarkuus.

Lue myös: Kilpirauhasen sairauksista kärsivät vaaraksi liikenteessä?

Miten vajaa- ja liikatoimintaa hoidetaan?

Vajaatoimintaa hoidetaan kilpirauhashormoni tyroksiinilla, joka korvaa elimistön omaa, puuttuvaa kilpirauhashormonia. Hoito aloitetaan usein pienellä lääkeannoksella, ja parin kuukauden päästä katsotaan laboratoriokokein, millä annoksilla oireet poistuvat ja hormonipitoisuudet palaavat normaaleiksi.

Sopivan lääkitystason löytyminen voi viedä aikaa puolesta vuodesta vuoteen, ja tyroksiinia pitää käyttää yleensä lopun ikää. Kilpirauhaskokeet pitää ottaa vuosittain.

Tyroksiini on erittäin halpa lääke. Keskimääräisellä annoksella kolmen kuukauden hoito maksaa noin kuusi euroa.

Liikatoimintaa hillitään aluksi karbimatsoli-nimisellä lääkkeellä, josta siirrytään lopulliseen hoitoon. Jatkovaihtoehtoja on useampia: karbimatsoli parantaa noin puolet Basedowin tauti -potilaista. Toinen vaihtoehto on radioaktiivinen jodi, joka nautitaan suun kautta kerta-annoksena. Se kertyy kilpirauhaseen ja tuhoaa sen soluja, jolloin liikatoiminta lakkaa.

Kilpirauhassairaudet lisääntyvät iän myötä.

Usein jodihoidon pitkäaikaisseurauksena on kilpirauhasen vajaatoiminta, jota aletaan hoitaa tyroksiinilla. Kolmas mahdollisuus on leikkaus, jossa kilpirauhanen poistetaan. Sen jälkeen potilaan pitää luonnollisesti käyttää tyroksiinikorvaushoitoa lopun ikää.

Vaikuttavatko elintavat tai muu lääkitys näiden sairauksien syntyyn?

Elintavoilla ei ole merkitystä, perimällä sen sijaan on. Iän myötä kilpirauhassairaudet myös lisääntyvät, ja esimerkiksi vaihdevuosioireita muistuttava vajaatoiminta jää siksi usein viisikymppisillä naisilla piiloon.

Jotkut lääkkeet, kuten jodia sisältävät yskänlääkkeet, voivat laukaista kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminnan. Esimerkiksi estrogeenikorvaushoito ja keliakia muuttavat reilustikin tyroksiinin tarvetta, joten kilpirauhasarvot on syytä mitata, jos vointi muuttuu.

Lue myös: Mikä on lisäkilpirauhanen?

Liikatoiminnassa potilaan pitää ehdottomasti välttää tupakkaa, sillä tupakointi lisää Basedowin tautia sairastavan riskiä saada hankalia silmäoireita.

Paraneeko liika- tai vajaatoiminta?

Basedowin tauti voi rauhoittua vuosien kuluessa. Vajaatoiminta on yleensä pysyvä, mutta pysyy hallinnassa tyroksiinilääkkeellä.

Kilpirauhastulehduksiin liittyvät hormonitoiminnan muutokset paranevat lähes aina.

Artikkeli on julkaistu ET-lehdessä 2012. Asiantuntijana sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Niina Matikainen HUSista.

Vierailija

Kilpirauhassairauksista on ilmestynyt 2013 sisätautilääkärin kirjoittama kirja, jossa on asianmukaista tietoa sairaudesta.

Esa Soppi, Kilpirauhanen ja kilpirauhassairaudet, kannattaa lukea.

Hoidoista ollaan eri mieltä ja milloin lääkitys on tarpeellinen.

Lukekaa Antti Heikkilän blogit kilpirauhassairauksista.

Yllätytte ?

Vierailija

Eeva-Liisa Koskela kirjoitti:
Nyt on taas tehty kärpäsestä HÄRKÄNEN
Olen syönyt tyroksiinia 25 vuotta,kaikki ok.Vuosittain kontrollissa

Maailman ykkösendokrilologin (Bianco) mukaan noin 15 prosentilla potilaista on D2-dejodinaasin entsyymissä geenivirhe. Ainakin tämä osuus potilaista on sellaisia joillaThyroxin ei toimi. Hoitoa on täydennettävä T3- tai eläinperäiselä lääkkeellä:      http://20.fi/14245

(Ystävättärellä Thyroxin toimi 18 vuotta. Nyt se pahentaa oireita.)

Sisältö jatkuu mainoksen alla